Työelämä ja harjoittelut olivat itselleni jo entuudestaan tuttuja, sillä olen suorittanut monta harjoittelua ja tehnyt asiakas- ja potilastyötä sairaanhoitajana sekä toiminut ammatillisena tukihenkilönä Mannerheimin Lastensuojeluliitolla. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös tutkimus-, kehittämistyöstä. Tästä syystä toivoin pääseväni suorittamaan tämän korkeakouluharjoitteluni paikassa, jossa pääsen tutustumaan sen kaltaisen työhön. Olin miettinyt mielessäni, että suoritan harjoittelun mahdollisesti STM:ssä, THL:ssä tai Kelassa. Vassoon tutkimus- ja kehittämistyön kaltaisena organisaationa törmäsin sattumalta yliopiston harjoittelun koordinaattorilta saamassani sähköpostissa, jossa vinkattiin harjoittelupaikasta Vassossa.

Alkuun en siis tiennyt, mitä Vassossa konkreettisesti tehdään ja kenen kanssa ollaan yhteistyössä. Aloin kuitenkin heti tutustua toimintaan Vasson verkkosivujen kautta ja otin yhteyttä toimitusjohtaja Tapio Häyhtiöön harjoittelupaikka-asiassa. Ongelmia tuli eteen, kun kandidaatin tutkinnostani puuttui vielä muutama kurssi, enkä siis saanut yliopiston myöntämää tukea harjoitteluun. Ensin koko harjoitteluni Vassossa meinasi kaatua siihen, sillä Vasson edellytys harjoittelulleni oli kyseinen tuki. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että harjoittelupaikka Vassossa järjestyykin erinäisten yhteistyösopimusten kautta yliopiston ja Vasson välillä. Vaikka olin jo tutustunut Vasson toimintaan, olin vielä tuossa vaiheessa hieman hämmentynyt osaamiskeskusten roolista tutkimusta tuottavien oppilaitosten ja muiden organisaatioiden keskuudessa. Ajatus osaamiskeskuksesta yksityisen sektorin palveluntuottajien, järjestöjen ja valtakunnallisten sekä kuntien omien kehittämisyksiköiden keskuudessa ei ollut vielä avautunut ja ulkopuolisille oli vaikea selittää minne olen menossa harjoitteluun.

Tärkeintä harjoittelupaikan valinnassa oli se, että harjoittelupaikka tarjoaa kokemusta työtehtävistä, joihin saattaisi olla vaikea päästä opiskelijana tai vastavalmistuneena. Näin saisin arvokasta työkokemusta ja näkemyksen tutkimus- ja kehittämistyön todellisesta luonteesta. Kaiken lisäksi se näyttäisi hyvälle ansioluettelossani. Harjoittelulta odotin eniten kokemusta projektiluontoisesta tutkimustyöstä ja käsitystä kehittämis- ja suunnittelutyöstä.

Aloittaessani harjoittelun kävimme toimitusjohtajan ja yliopiston harjoittelun koordinoijan kanssa läpi ne tehtävät, joita tulisin tekemään harjoitteluni aikana. Olin toki käynyt jo keskustelua toimitusjohtajan kanssa etukäteen, joten tiesin suunnilleen millainen työnkuvani tulisi olemaan. Työnkuvani oli tutkimusavustajana toimiminen ASKE ja Muuttuva Salo -hankkeissa sekä sosiaaliasiamiehen avustaminen kuntaselvityksissä. Tämä piti sisällään muun muassa asiakaskehittämis-tutkimushankkeeseen tehtyjen haastattelujen litterointia, nuorten työllistymispalvelut Turussa ja Salossa –raportin laatimista ja taustatyön tekemistä sekä vuoden 2014 sosiaaliasiatapahtumien tilastointia ja Excel-taulukoiden laatimista kunnittain sosiaaliasiamiehen selvitykseen.

Pääsin harjoittelussani tutustumaan myös sote-johtajien kokoukseen, muutamaan hankesuunnittelupalaveriin ja arviointiseminaariin. Pääsin siis katsomaan, miten kunnat ja toimijat neuvottelevat niistä asioista, jotka näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arjessa. Lisäksi sain osallistua STM:n järjestämään kaksi päiväiseen koulutukseen uudesta sosiaalihuoltolaista, joka pääasiallisesti astui voimaan 1.4.2015. Harjoittelupaikan yleinen keskustelu uudesta laista ja sen mukanaan tuomista muutoksista sosiaalihuoltoon syvensivät käsitystäni niistä seikoista, jotka nyt muuttuivat ja mitkä olivat erityisen haasteellisia toteuttaa.

Harjoittelujaksoa on vaikea arvioida oppimisen näkökulmasta, sillä työtehtävät eivät olleet kovin uusia tai sellaisia, mitä ei olisi oivaltanut nopeasti. Litterointi oli hidasta, mutta ei vaikeaa ja Excel-ohjelman käyttö oli minulle jo entuudestaan tuttua. Opin kuitenkin käyttämään SurveyPal-ohjelmistoa, johon en ollut aiemmin törmännyt. Sen avulla pystyy luomkyselyitä ja selvityksiä ennennäkemättömän helposti kaikille päätelaitteille. Kyselylomakkeen luominen ja muokkaaminen on nopeaa drag’n’drop-toiminnon ansiostakyselyitä ja selvityksiä ennennäkemättömän helposti kaikille päätelaitteille. Kyselylomakkeen luominen ja muokkaaminen on nopeaa drag’n’drop-toiminnon ansiostaaan kyselyitä ja tekemään selvityksiä helposti. Vassossa ohjemaa käytettiin sosiaaliasiamiehen selvitystä varten kerättävän tiedon hankkimiseksi eri kunnista. Ohjelmisto ei kuitenkaan ollut mielestäni kovin monimutkainen käyttää ja apua siihen oli saatavilla ohjelman omasta tukipalvelimesta chatin välityksellä. Myöskään työelämään orientoituminen ei ollut minulle uutta, sillä olen työskennellyt hyvinkin vaativissa sekä itsenäistä ja moniammatillista työotetta vaativissa tehtävissä esimerkiksi Tyks:n onkologian poliklinikalla.

Harjoittelun aikana haastavin työtehtävä oli raportti nuorten työllistymispalveluista Turussa ja Salossa. Raportti on osa Turun yliopiston Muuttuva Salo -hanketta ja lisäksi raporttia tullaan hyödyntämään Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen hankkeessa syksyllä 2015. Siihen sain harjoitteluni alussa melko suurpiirteisen ohjeistuksen toimitusjohtajan ja yliopiston harjoittelun koordinaattorin kanssa käydyssä keskustelussa. Vaikka epäilin, että olenko ymmärtänyt oikein ja tekemässä sellaista raporttia kun toivotiin, sain aikaan ilmeisesti ihan kelpoisen, alustavasti laaditun raportin, jota lähdimme työstämään julkaisukelpoiseksi yhdessä muiden kirjoittajien kanssa yliopistolta. Tarkoituksena oli kartoittaa nuorisotyöttömyyden laajuutta Turussa ja Salossa sekä selvittää, minkälaisia työllistämis- ja aktivointipalveluita Turussa ja Salossa tarjotaan nuorille sekä nostaa esiin muualla toteutettuja hyviä käytäntöjä. Haasteellista raportin loppu vaiheessa oli myös se, että siinä oli useampi kirjoittaja ja tapasimme vain muutaman kerran. Ajoittain, erityisesti loppu vaiheessa olin hieman epävarma siitä, mikä oli oma roolini raportin suhteen ja sen viimeistelyssä.

Toinen suurempi haaste harjoitteluni osalta liittyi koko organisaation toimintaan. Olen itse tehnyt tutkimusta omien opinnäytteiden tiimoilta, mutta en koskaan tutkimushankkeessa. En ole myöskään aiemmin ollut mukana laaja-alaisessa kehittämis- ja hanketoiminnassa, johon nyt pääsin osittain tutustumaan. Oppimiskokemuksena harjoittelusta voin mainita myös STM:n järjestämän uuden sosiaalihuoltolain koulutuksen. Luulen, että keskustelut Vasson muiden työntekijöiden suunnittelija Hanna Inkeroisen, sosiaaliasiamies Kati Lammin ja lastensuojelun juridisen asiantuntijan Eeva Valjakan kanssa avasivat lain uudistuksia paremmin kuin mitä pelkästä koulutuksesta olisin saanut irti. Se haastoi pohtimaan muun muassa lain ongelmakohtia ja käytännön toteutusta, joista seuraavassa kappaleessa lisää. Harjoittelu mahdollisti alan teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimus- sekä projektitoimintaan perehtymisen, joten hahmotan tätä kenttää nyt paremmin.

Aiemmista opinnoista parhaiten harjoittelussani oli hyötyä opista pääaineopinnoistani eli sosiaalipolitiikasta. Yhteiskunnan ja palvelujärjestelmien sekä hyvinvointipolitiikkaan ja sen tutkimukseen osallistuvien tahojen toiminta oli osittain jo tuttua, mutta syventyi entisestään harjoittelun aikana. Vasson on asiantuntijaorganisaatio, jonka työntekijöillä oli erilaisia näkemyksiä sosiaalityön kenttään liittyen. Keskustelimme paljon ajankohtaisista asioista, kuten lastensuojeluun kohdistuvasta kritiikkistä, ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisestä ja sosiaalihuoltolain uudistuksesta. Vasson työntekijät näkevät läheltä koko Varsinais-Suomen tilanteen ja heillä on hyvä kuva siitä, miten sosiaalityö järjestyy erikokoisissa kunnissa. Myös oma tietämykseni Varsinais-Suomen kuntien osalta laajeni, sillä ympäryskuntia on ollut kauempaa ulkopaikkakunnalta tulleena hieman hankala hahmottaa. Lisäksi erilaiset tiedonhaut, tieteellinen kirjoittaminen ja ymmärrys sosiaalitilastollisista menetelmistä sekä Excel- ohjelman käyttö olivat hyödyllisiä opinnoissa opittuja taitoja harjoitteluni aikana. Sivuaineistani poliittisesta historiasta tai sosiologiasta en nähnyt olevan samanlaista hyötyä.

Yleisesti ottaen viihdyin harjoittelussa hyvin, tekemistä riitti ja henkilökunta oli mukavaa. Vasson toimisto oli pieni ja rauhallinen. Välillä olin toimistolla yksinkin, kun muilla työntekijöillä oli muita työtehtäviä kuten kokouksia tai koulutuksia. Itse koin, että sain tehtyä töitä paremmin toimistolla kun vertaan yleisesti siihen, miten saan kotona tehtyä esimerkiksi omia kirjoitustöitä. Vasso:ssa järjestettiin muutaman viikon välein tiimipalavereita, joissa oli mukana kaikki työntekijät. Niissä käytiin läpi muun muassa Vasson hankkeet ja muut tulevat asiat sekä jokaisen seuraavien viikkojen työtehtävät. Kokonaisuudessaan harjoitteluaika sujui nopeasti, eikä aika ehtynyt käydä pitkäksi.

korkeakouluharjoittelija, Mirjami Kullaa