Selvityksen laatinut Jan-Erik Lundén, Vasson julkaisuja 2/2016 (PDF):

Tämän selvityksen tekeminen lähti tarpeesta varautua Sipilän hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman mukanaan tuomiin kehittämistoimenpiteisiin. Pystyäkseen vastaamaan tähän tarpeeseen on tiedettävä millaista ja minkä tyyppistä kehitystyötä kunnissa on tähän mennessä tehty. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasso laati kuntien työntekijöille kyselyn maalikuussa 2016. Vastauksia saatiin yhteensä 45 kappaletta. Haluamme vielä tässä vaiheessa lausua kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Käsillä oleva raportti pitää sisällään koonnin annetuista vastauksista. Numeerisesti annetut vastaukset on kuvattu kuvioina sekä taulukoina ja avoimista vastauksista on koostettu yleisiä esiin nousseita teemoja. Raportti on jaettu seitsemään eri lukuun. Johdantoa seuraa luku, joka käsittelee vastaajien taustatietoja.

Suurimmasta osasta kuntia saatiin vastaus. Erittäin ilahduttavaa oli monesta kunnasta saadut vastaukset, jotka tulivat useammalta organisaation tasolta. Luvussa kolme käsitellään sosiaalihuoltolain uudistuksen vaikutuksia kunnan organisaatioon. Vastausten perusteella näyttää siltä että vaikutuksia on ollut ja ne ovat näkyneet pääsääntöisesti uusina vakansseina sekä uusien toimintayksiköiden perustamisina. Tehdyt muutokset eivät ole poistaneet tarvetta jatkomuutoksille. Sosiaalihuoltolain uudistuksen vaikutuksista kunnan palveluihin paneudutaan luvussa neljä. Vaikutukset näkyvät lain mukanaan tuomien uusien palvelujen, kuten lapsiperheiden kotipalvelun muodossa. Pääsääntöisesti kunnat tuottavat uudet palvelut itse, mutta tarpeeseen vastataan myös täydentämällä omaa tuotantoa ostopalveluilla ja palvelusetelillä. Uudet asiakkaat näyttäisivät ensisijaisesti ohjautuvan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen piiriin ja heitä on sinne myös lastensuojelusta siirretty.

Tämä on osaltaan merkinnyt lastensuojelun asiakkaiden määrän vähentymistä ja lastensuojelun korostumista erityispalveluna. Uusien palvelujen ja organisaatioiden myötä myös työtavoissa on tapahtunut muutoksia, joita kuvataan luvussa viisi. Työtapa on muuttunut moniammatillisuutta korostavaan verkostomaisempaan suuntaan. Osaltaan tähän on vaikuttanut käyttöön tullut palvelutarpeen arvio. Työntekijöiden kokemus työn määrän lisääntymisestä ja työn tekemisen hankaloitumisesta tuli myös esille. Toisaalta samaan aikaan koettiin että omaan työhön ja työn tekemisen käytäntöihin on mahdollista vaikuttaa.

Raportin päättävät luvut kuusi ja seitsemän, joissa on keskitytty lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun saralla tehtyyn kehittämistyön. Vastauksia tulkittaessa on huomioitava että erityisesti lastensuojelun osuus perustuu melko pienelle vastausten määrälle. Vastaukset osoittavat kehittämistyötä kunnissa tehdyn sekä kunnan omana toimintana, että erilaisiin hankkeisiin liittyen. Lapsiperheiden palvelujen kehittämistyö näyttää olleen enemmän keskiössä kuin lastensuojelun kehittämistyö. Lisäksi näitä kahta voi usein olla hankala erottaa toisistaan. Arviot kehittämistyön onnistumisesta ja tarkoituksenmukaisuudesta ovat positiivisia, mutta vaihtelevat työntekijäryhmittäin.