Lastensuojelun käsikirja ja ohjeet ammattilaiselle

Mikä on lastensuojelun käsikirja ja mikä sen asema on?

Ohjeistus auttaa tulkitsemaan lakia, mutta ratkaisu tehdään aina lain, tapauksen olosuhteiden ja lapsen edun perusteella.

Jos sinulla on lapsesta huoli, käsikirjaa ei tarvitse tuntea: ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, ja kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112. Menettely on kuvattu sivulla lastensuojeluilmoitus.

Mitkä lastensuojelulain vaiheet käsikirja avaa?

Lastensuojelutyön eteneminen noudattaa lain vaiheita, joita käsikirjan aiheet käsittelevät:

Palvelutarpeen arvioinnin määräajat tulevat suoraan laista: arvio aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja se valmistuu viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä, ja se tehdään sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä on lisäksi valvoa lapsen edun toteutumista.

Asiakkuuden vaiheet ja lain kokonaisuus ovat sivuilla lastensuojelun asiakkuus ja lastensuojelulaki.

Mitä lastensuojelun keinot ovat?

Lastensuojelulaki jaottelee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakassuunnitelmaan ja avohuollon tukitoimiin, kiireelliseen sijoitukseen, huostaanottoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Lain lähtökohta on, että lapsen etu on ensisijainen ja että ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Avohuollon tukitoimet on aloitettava viipymättä, kun tarve on todettu. Tukitoimiin kuuluvat muun muassa toimeentulon ja asumisen turvaaminen sekä tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus.

Vastuu on hyvinvointialueella: lastensuojelun järjestämisestä vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen kotikunta on. Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle laki asettaa myös asiakasmäärän ylärajan: yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan.

Miten käsikirjaa ja lakia käytetään työssä yhdessä?

Valintasääntö on yksinkertainen. Jos kysymys on siitä, mitä työntekijän on tehtävä tai mitä lapsella on oikeus saada, vastaus löytyy laista ja Finlexistä. Jos kysymys on siitä, miten tehtävä hoidetaan käytännössä, esimerkiksi miten arvio rakennetaan, ohjeistus kannattaa hakea THL:n käsikirjasta. Jos ohjeistus ja ajantasainen laki näyttävät poikkeavan toisistaan, ratkaisun perusteena on laki.

Asiakirjojen laatimisen vaatimukset, kuten kirjaamisen aikataulu, on kuvattu sivulla kirjaaminen. Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

Entä rajoitustoimenpiteet?

Rajoitustoimenpiteet ovat lastensuojelulaissa omana kokonaisuutenaan (rajoitussäännökset 61–74 §:ssä). Niistä säädetään tarkasti, koska ne puuttuvat lapsen perusoikeuksiin. Lakia on muutettu tuoreella muutoslailla, joka sisältää muun muassa muutoksia rajoitussäännöksiin ja on jo voimassa, ja osa sen pykälistä tulee voimaan erikseen säädettynä ajankohtana. Käsikirjan ja lain tulkinnan ajantasaisuus kannattaa tarkistaa Finlexistä ennen kuin toimii.

Mitä uusi lastensuojelulaki muuttaa?

Vireillä on hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi. Esitys kumoaisi nykyisen lain, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan esityksessä ehdotettuna ajankohtana. Tavoitteena on selkeyttää sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapintaa, painottaa avopalveluja ja perustason palveluja sekä keventää lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvoitteita. Tähän asti voimassa on nykyinen laki ja sen mukainen ohjeistus.

Työntekijän roolista ja koulutuksesta kerrotaan sivulla sosiaalityöntekijä, ja asiakirjojen laatimisesta sivulla kirjaaminen.

Lähteet

• Laki 523/2026 (lastensuojelulain muutos): voimassa 1.10.2026 alkaen; osa pykälistä (49 a–49 e ja 71 §) tulee voimaan 1.1.2027.
• Hallituksen esitys HE 182/2026 vp uudeksi lastensuojelulaiksi: ehdotettu voimaantulo 1.7.2027 (esitys oli vireillä kirjoitushetkellä).