Lastensuojelulaki: oikeudet ja velvollisuudet

Lastensuojelulaki säätää lapsen oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun (1 §). Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsesta, ja hyvinvointialueen tehtävä on tukea heitä riittävän varhain (2 §). Sijoitus kodin ulkopuolelle tulee kyseeseen vasta, jos tuki ei riitä tai lapsi on vakavasti vaarassa.

Keitä laki koskee ja kuka sitä toteuttaa?

Laissa lapsi on alle 18-vuotias ja nuori 18–22-vuotias (6 §). Lastensuojelusta vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen kotikunta on (16 §). Helsinki on kaupunki eikä hyvinvointialue, ja se järjestää lastensuojelun itse. Espoo kuuluu Länsi-Uudenmaan ja Vantaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen. Lapsen oma hyvinvointialue siis päättää tuesta, vaikka perhe asuisi väliaikaisesti muualla.

Mitkä ovat lain keskeiset oikeudet ja velvollisuudet?

Lain sisältö kannattaa lukea pykälä kerrallaan. Seuraava taulukko kokoaa, mistä pykälästä mikin asia löytyy.

Asia	Pykälä	Mitä laki sanoo
Lapsen etu	4 §	Etu on ensisijainen; ensin käytetään avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi
Lapsen mielipide	5, 20, 21 §	Mielipide selvitetään; 12 vuotta täyttänyt saa tulla kuulluksi ja käyttää puhevaltaa huoltajan ohella
Ilmoitus	25 §	Kuka tahansa voi ilmoittaa; luetellut ammattilaiset ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä
Arviointi	26 §	Alkaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä, valmis kolmessa kuukaudessa
Asiakassuunnitelma	30 §	Tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
Oma sosiaalityöntekijä	13 b §	Yhdellä saa olla enintään 30 lasta
Kiireellinen sijoitus	38 §	Enintään 30 päivää
Huostaanotto	40, 43 §	Edellyttää vakavaa vaaraa; vastustettaessa ratkaisee hallinto-oikeus
Jälkihuolto	75 §	Päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 23 vuotta

Lähde: Finlex. Ilmoituksen vaiheet on selitetty sivulla lastensuojeluilmoitus, ja asiakkuuden kulku sivulla lastensuojelun asiakkuus.

Perheen kannalta kaksi säännöstä on käytännössä tärkeitä. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta (30 §). Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on lisäksi valvottava lapsen edun toteutumista ja tarvittaessa ohjattava lapsi oikeusavun piiriin (24 §).

Mitä apua laki antaa ennen sijoitusta?

Lain painopiste on tuessa. Kun lastensuojelun tarve on todettu, hyvinvointialueen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä (34 §). Tukitoimia ovat esimerkiksi tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut (36 §). Jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisesti riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, alueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki ja korjattava asumisolot yhteistyössä kunnan kanssa tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto (35 §). Ennen kuin perhe on lastensuojelun asiakas, tukea annetaan ehkäisevänä lastensuojeluna esimerkiksi neuvolassa, opetuksessa ja nuorisotyössä (3 a §).

Onko lastensuojelulaki ajantasainen tällä sivulla?

Laki 417/2007 on voimassa, ja sen ajantasainen teksti on Finlexissä. Uusimpia muutoksia ovat tuore muutoslaki, joka on jo voimassa, ja sijaishuoltopaikkojen valvontaa koskeva muutoslaki, jonka mukaan sijaishuoltopaikkoja valvovat sijoitushyvinvointialue ja Lupa- ja valvontavirasto. Tuoreen muutoslain osat 49 a–49 e ja 71 § tulevat voimaan erikseen säädettynä ajankohtana. Muutokset koskevat muun muassa sijoitetun lapsen kasvatusta, aineiden ja esineiden poisottamista sekä erityisen huolenpidon jaksoa; niistä kerrotaan sivulla sijaishuolto.

Tuleeko uusi lastensuojelulaki?

Hallitus on antanut esityksen uudeksi lastensuojelulaiksi . Esityksessä ehdotetaan uutta lakia nykyisen tilalle, ja ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan esityksessä ehdotettuna ajankohtana. Esitys on vireillä, joten ehdotukset eivät ole voimassa. Kunnes eduskunta on hyväksynyt uuden lain ja se on tullut voimaan, sovelletaan nykyistä lakia. Esityksen yleiskuvauksen mukaan se muuttaisi asiakkuuden alkamista sekä huostaanoton ja sijaishuollon säännöksiä.

Mitä ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa?

Lain 25 §:n mukaan esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetus-, nuoriso-, poliisi- ja pelastustoimen työntekijät sekä hätäkeskus ovat velvollisia ilmoittamaan hyvinvointialueelle, jos he ovat työssään saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Velvollisuus on voimassa salassapitosäännösten estämättä. Yksityishenkilöllä on oikeus, ei velvollisuutta.

Mihin voi valittaa, jos on eri mieltä?

Huostaanotosta, kiireellisestä sijoituksesta, yhteydenpidon rajoittamisesta ja eräistä rajoitustoimista saa valittaa hallinto-oikeuteen (90 §). Valitusoikeus on lapsen vanhemmalla, huoltajalla ja henkilöllä, jonka hoidossa lapsi on, ja 12 vuotta täyttänyt lapsi saa hakea muutosta itsekin (89 §). Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus hyvinvointialueen hakemuksesta (43 §). Lastensuojeluasiat on käsiteltävä kiireellisinä (88 §).

Lähteet

Laki 523/2026 (lastensuojelulain muutos): voimassa 1.10.2026 alkaen; osa pykälistä (49 a–49 e ja 71 §) tulee voimaan 1.1.2027.
Laki 779/2025: sijaishuoltopaikkojen valvonta (sijoitushyvinvointialue ja Lupa- ja valvontavirasto).
Hallituksen esitys HE 182/2026 vp uudeksi lastensuojelulaiksi: ehdotettu voimaantulo 1.7.2027 (esitys oli vireillä kirjoitushetkellä).

Usein kysyttyä

Mitä lastensuojelu on englanniksi?

Suomen lastensuojelusta käytetään englanniksi tavallisesti termiä child welfare. Esimerkiksi THL:n englanninkielisillä sivuilla puhutaan child welfare notificationista, kun tarkoitetaan lastensuojeluilmoitusta.

Mistä löydän lain tuoreimman sanamuodon?

Lain ajantasainen teksti on Finlexissä (finlex.fi). Lakia 417/2007 on muutettu useasti, esimerkiksi lailla 523/2026, joka tuli voimaan 1.10.2026.