Omaishoidon tuen kriteerit ja laki

Mitkä lain edellytykset ratkaisevat tuen myöntämisen?

Omaishoidon tuesta annetun lain 3 § sisältää kuusi edellytystä, ja tuen myöntäminen vaatii, että ne kaikki täyttyvät yhtä aikaa. Ne koskevat kolmea asiaa: hoidettavan tarvetta, hoitajan kykyä ja hoitojärjestelyn riittävyyttä. Kokonaisuus on kuvattu myös sivulla omaishoidon tuki.

• Hoidon tarve: hoidettava tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi.
• Hoitajan valmius ja kyky: läheinen on valmis vastaamaan hoidosta tarpeellisten palvelujen avulla, ja hänen terveytensä ja toimintakykynsä riittävät hoitoon.
• Järjestelyn riittävyys: omaishoito yhdessä muiden palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden, ja koti sopii annettavalle hoidolle.
• Hoidettavan etu: tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Käytännössä hoitajan on pystyttävä sitoutumaan tehtävään ja kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta sekä huolehtimaan hoidosta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Laki sanoo, että hyvinvointialue “voi” myöntää tukea. Päätös on siis aina harkintaan perustuva, ja hyvinvointialue myöntää tukea tähän varattujen määrärahojen puitteissa.

Kuka voi olla omaishoitaja?

Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen. Sukulaisuutta ei vaadita, mutta ihmisten välisen suhteen pitää olla läheinen. Alueet lisäävät omia vaatimuksiaan. Keski-Uudenmaan ohjeessa hoitajan tulee pääsääntöisesti olla täysi-ikäinen, ja tukea ei myönnetä, jos hoitajan toimintakyky, terveys tai elämäntilanne selvästi estää tehtävän hoitamisen. Alue voi pyytää arvion tueksi lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnon. Keusotessa tuki myönnetään pääsääntöisesti yhdelle hoitajalle kerrallaan, mutta kahdelle, jos hakemuksessa niin mainitaan. Tällöin palkkio jaetaan tasan hoitajien suostumuksella.

Miten alueet tulkitsevat sitovuutta ja vaativuutta?

Laki ei määrittele, kuinka paljon hoitoa tarvitaan, vaan alueet kirjoittavat sen ohjeisiinsa. Esimerkkinä Keusoten ohje:

• omaishoito on hoidettavan palvelujen pääasiallinen järjestämistapa;
• hoitovastuu on hoitajalla vähintään puolet kalenterikuukaudesta;
• tukea myönnetään pääsääntöisesti yli kolme kuukautta kestävään hoitoon, ja poikkeuksena ovat esimerkiksi palliatiivinen hoito ja saattohoito;
• tukea ei myönnetä hyvinvointialueen järjestämiin asumisyksiköihin;
• tavanomainen perheenjäsenten auttaminen ja kodinhoito eivät yksin riitä.

Keusotessa hoitopalkkio määräytyy kolmesta hoitoisuusryhmästä, joiden perusteet ovat eri lapsilla ja aikuisilla. Muilla alueilla luokkia voi olla eri määrä. Siksi kannattaa lukea oman alueen myöntämisperusteet, esimerkiksi Varhan, Pirhan tai Oma Hämeen sivuilta.

Mitä oikeuksia laki antaa omaishoitajalle?

Lain pykälät antavat hoitajalle selkeitä oikeuksia, joihin alueen ohje ei voi puuttua hänen vahingokseen:

• 3 a §: valmennus ja koulutus sekä hyvinvointi- ja terveystarkastus tarvittaessa.
• 4 §: vapaa vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa, kolme jos hoito sitoo ympärivuorokautisesti. Aiheesta lisää sivulla omaishoitajan vapaat.
• 4 a §: sijaishoito vapaan ajaksi hoitajan suostumuksella.
• 5 ja 6 §: hoitopalkkio, jonka vähimmäismäärä tarkistetaan vuosittain.
• 7 ja 8 §: hoito- ja palvelusuunnitelma sekä kirjallinen omaishoitosopimus.
• 9 §: irtisanomisaika on hyvinvointialueelle vähintään kaksi kuukautta ja hoitajalle yksi kuukausi; sopimusehto, joka heikentää hoitajan asemaa, on mitätön.
• 10 §: hoitaja ei ole työsuhteessa, hänelle kertyy eläkettä ja hänet vakuutetaan tapaturmien varalta.
• 12 §: muutoksenhaku.

Mitkä ovat omaishoitajan velvollisuudet?

Laki ei luettele erillisiä velvollisuuksia, vaan ne seuraavat sopimuksesta ja suunnitelmasta. Hoitaja antaa suunnitelmassa sovitun hoidon ja huolenpidon. Aluekäytännöissä lisätään ilmoitusvelvollisuus: Keusotessa hoitajan on ilmoitettava hoidon keskeytymisestä ja muista muutoksista, ja perusteettomasti maksettu palkkio peritään takaisin. Yli kolme kuukautta jatkuva oleskelu ulkomailla on siellä peruste keskeyttää palkkion maksu.

Mitkä tekijät pienentävät tai poistavat palkkion?

Laki sallii palkkion sopimisen vähimmäismäärää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää kuin vapaaoikeuden edellyttämä taso ja hoidon tarve on vähäistä. Pienempi palkkio voidaan sopia myös hoitajan esittämästä erityisestä syystä. Jos hoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilan vuoksi, palkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jona hoito käy tarpeettomaksi.

Kannattaako olla omaishoitaja?

Vastaus riippuu tilanteesta, mutta lain tarjoamat asiat ovat selvät. Hoitajalle kertyy palkkiosta eläkettä, hänet vakuutetaan työtapaturmien varalta ja hänellä on oikeus lakisääteiseen vapaaseen. Hoitopalkkio on kuitenkin veronalaista ansiotuloa, ja se voi vaikuttaa tarveharkintaisiin etuuksiin. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen eikä hoidettavaan. Tuen ei tarvitse olla ainoa ratkaisu: jos hoito on kevyempää, kotihoito tai tukipalvelut voivat riittää.

Hakemusprosessi on kuvattu erikseen sivulla omaishoidon tuen hakeminen.