Kotihoito: palvelut ja miten ne saa

Mitä kotihoito on?

Sosiaalihuoltolain 19 a § määrittelee kotihoidon palveluksi, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan. Palvelun sisältö määräytyy asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan, ja sitä järjestetään vuorokaudenajasta riippumatta.

Kotihoito ei ole sama asia kuin muutamat sen lähipalvelut:

Monella alueella kotihoito ja kotisairaanhoito toimivat samassa organisaatiossa, joten asiakas kohtaa ne usein yhtenä palveluna. Lain kannalta niillä on silti eri perusta.

Kuka voi saada kotihoitoa?

Kotihoitoa järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi sitä järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Ikä ei siis yksin ratkaise: myös työikäinen voi olla kotihoidon asiakas. Kotihoitoa järjestetään tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta, joten käyntejä voi olla myös illalla ja yöllä, jos tarve sitä edellyttää.

Ratkaisevaa on arvio tarpeesta. Hyvinvointialue selvittää, mitä asiakas tarvitsee, ja tekee päätöksen. Siksi sama avuntarve voi johtaa erilaiseen palveluun eri alueella ja eri tilanteessa.

Miten pääsee kotihoidon asiakkaaksi?

1. Ota yhteys hyvinvointialueeseen. Soita oman alueen palveluneuvontaan tai käytä sen sähköistä asiointia. Yhteydenoton voi tehdä asiakas, omainen tai läheinen.
2. Palvelutarpeen arviointi. Arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias, saa vammaisetuuslain ylintä hoitotukea tai on vammaispalvelulaissa tarkoitettu vammainen. Muissa tapauksissa arviointi aloitetaan viipymättä ja saatetaan loppuun ilman aiheetonta viivytystä.
3. Päätös ja asiakassuunnitelma. Iäkkään henkilön myönnetty palvelu on toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta, ellei erityinen syy vaadi pidempää aikaa. Suunnitelmaan kirjataan, mitä palveluja asiakas saa.
4. Palvelun alkaminen. Kotihoito käy kotona suunnitelman mukaisesti, ja tarve arvioidaan uudelleen, kun toimintakyky muuttuu.

Lain määräaika ei tarkoita, että apu alkaisi viikossa. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueen täytyy aloittaa arviointi tuossa ajassa, jos asiakas kuuluu mainittuihin ryhmiin. Kiireellisen avun tarve kuuluu eri sääntöihin, joten kerro soittaessasi, jos tilanne on akuutti.

Mitä asiakassuunnitelmaan ja arviointiin kuuluu?

Iäkkään henkilön toimintakykyä arvioidaan RAI-arviointivälineistöllä, ja arvioinnin perusteella laaditaan asiakassuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja asiakas tarvitsee. Se on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina, kun asiakkaan toimintakyky muuttuu merkittävästi. Kerro siksi kotihoidolle heti, jos kunto heikkenee tai paranee: palvelua voidaan lisätä tai vähentää, kun tarve muuttuu.

Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointi sisältää myös asiakkaan oman mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan. Voit siis kertoa, mikä arjessa on vaikeinta ja mikä pitäisi säilyttää omana. Päätökseen, jota et pidä oikeana, voit pyytää oikaisua hyvinvointialueelta, ja päätöksen liitteessä kerrotaan, miten.

Mitä kotisairaanhoito tarkoittaa kotihoidon rinnalla?

Kotisairaanhoito on terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen järjestettävä palvelu, joka toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisena tai tilapäisenä potilaan asuinpaikassa moniammatillisesti. Kotihoidon asiakas voi siis saada sekä arjen apua että terveydenhoitoa samoilta työntekijöiltä tai erillisinä palveluina, alueen tavasta riippuen. Kotisairaalahoito taas on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa, jonka aikana lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet kuuluvat hoitoon.

Paljonko kotihoito maksaa?

Julkisen kotihoidon maksu perustuu asiakasmaksulakiin. Kun palvelua annetaan jatkuvasti ja säännöllisesti kotona, kuukausimaksu määräytyy palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Tilapäisessä kotihoidossa maksu voi olla käyntikohtainen, ja summat vaihtelevat alueittain. Tarkat maksuperusteet on koottu sivulle kotihoidon maksut.

Mistä löydän oman alueeni kotihoidon yhteystiedot?

Kotihoidosta vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella asut. Helsingin kaupunki on poikkeus: Helsinki ei ole hyvinvointialue, vaan kaupunki järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltonsa itse. Etsi yhteystiedot alueen omilta sivuilta, esimerkiksi hakusanalla “kotihoito” ja alueen nimi. Sivu hyvinvointialueet auttaa löytämään oman alueesi viralliset sivut. Yhteystietoja ei kannata hakea kolmannen osapuolen listoilta, koska numerot muuttuvat.

Milloin yksityinen kotihoito on vaihtoehto?

Voit ostaa kotihoitoa myös yksityiseltä palveluntuottajalta, jos julkinen palvelu ei riitä tai haluat valita itse. Hyvinvointialue voi myöntää palvelusetelin, jolla asiakas valitsee palveluntuottajan tarjoajien joukosta. Selitys on sivulla palveluseteli.

Kun maksat yksityisestä palvelusta itse, voit saada kotitalousvähennystä. Vero.fi:n mukaan enimmäismäärä on 2 100 euroa ja vähennyksen osuus työkorvauksesta 40 prosenttia. Omavastuu on 150 euroa vuodessa, ja korotukset ovat määräaikaisia. Palvelusetelillä maksetusta osuudesta vähennystä ei saa.

Mitä tukipalvelut ovat ja miten ne eroavat kotihoidosta?

Tukipalvelut ovat sosiaalihuoltolain 19 §:n mukainen oma palvelunsa, ja niitä järjestetään samoilla perusteilla kuin kotihoitoa: alentuneen toimintakyvyn tai erityisen perhe- ja elämäntilanteen vuoksi. Alueiden palvelukuvauksissa tukipalveluihin kuuluvat esimerkiksi ateriat, turvapuhelin, siivous, pyykkihuolto ja asiointipalvelu. Jos tarvitset vain yhtä tai kahta näistä, tukipalvelu voi riittää, eikä kotihoidon käyntejä tarvita.

Kotihoito vai omaishoidon tuki?

Kaksi järjestelyä ei sulje toisiaan pois. Päätös helpottuu näillä säännöillä:

• Jos läheinen hoitaa sinua päivittäin ja hoito sitoo häntä, pyydä arviointia sekä kotihoitoon että omaishoidon tukeen.
• Jos tarvitset apua vain muutamaan tehtävään, kuten ruokaan tai siivoukseen, kysy ensin tukipalveluja.
• Jos kotona ei enää pärjää turvallisesti edes palveluilla, kysy ympärivuorokautista hoivaa. Siitä kerrotaan sivulla hoivakoti.

Sosiaalihuoltolain mukaan ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa. Edellytyksenä on, ettei niiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Muutos kannattaa siis valmistella yhdessä kotihoidon omatyöntekijän kanssa, ei vasta kriisissä.

Lähteet

• Kotitalousvähennyksen korotetut määrät (enimmäismäärä 2 100 euroa, osuus 40 %, omavastuu 150 euroa) ovat voimassa 2026–2027 (Vero.fi).