Lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta

Mitä lähisuhdeväkivalta on?

Nollalinjan mukaan lähisuhdeväkivalta voi olla parisuhdeväkivaltaa, jossa väkivalta kohdistuu nykyiseen tai entiseen puolisoon tai kumppaniin, tai seurusteluväkivaltaa nuorten parisuhteissa. Nuori ei välttämättä hahmota, mikä seurustelussa on sallittua. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista, ja siihen kuuluvat myös kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta.

Henkinen väkivalta on näistä usein vaikein tunnistaa; se on käsitelty tarkemmin sivulla henkinen väkivalta parisuhteessa.

Kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta Suomessa on?

Tilastokeskuksen tutkimuksessa Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 kysyttiin kokemuksia parisuhteesta. Nollalinja esittää tulokset näin:

Lähde: Tilastokeskus 2021, Nollalinjan esittämänä. Lisäksi Nollalinja kertoo, että alemmasta oikeusasteesta vuosina 2019–2022 ratkaisun saaneissa parisuhdeväkivaltatapauksissa naisuhrien osuus oli 81 prosenttia.

Poliisin tietoon tulleista tapauksista Tilastokeskus kertoi vuoden 2020 osalta, että poliisi kirjasi 10 800 lähisuhdeväkivaltarikosta ja että naisten osuus aikuisista uhreista oli 75 prosenttia. Epäillyistä 81 prosenttia oli miehiä. Poliisin tilastot kuvaavat vain tapauksia, jotka tulevat viranomaisten tietoon, joten kyselyluvut ovat korkeampia.

Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta

Sekä miehiin että naisiin kohdistuu väkivaltaa, mutta sukupuoli vaikuttaa siihen, millaista väkivaltaa koetaan. Nollalinjan mukaan miehetkin voivat kokea sitä. Jos pelkäät, ettei kukaan uskoisi sinua, koska tekijä vaikuttaa ulkopuolisille kunnolliselta, Nollalinjan vastaus on, että päivystäjä kuuntelee kyseenalaistamatta eikä vaadi todisteita. Nollalinjan puhelin, chat ja turvakotipalvelut auttavat kaikkia kokijoita sukupuolesta riippumatta.

Mitä seurauksia väkivallalla on?

Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa fyysisiä vammoja, psyykkisiä oireita, taloudellisia vaikeuksia, sosiaalisia ongelmia ja pahimmillaan kuoleman. Väkivallalla on Nollalinjan sanoin yksi pääkohde mutta monta uhria, sillä lapset kärsivät, vaikka väkivalta ei kohdistuisi heihin. Lapselle perheenjäsenten välisen väkivallan näkeminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.

Ellei väkivaltaan puututa, se toistuu, lisääntyy ja voi muuttua vakavammaksi. Ensimmäinen askel on puhuminen ja avun hakeminen.

Perheessä kasvavan lapsen kohdalla väkivaltainen ilmapiiri aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta, vaikka väkivaltainen teko ei kohdistuisi suoraan lapseen, ja se voi altistaa fyysisille oireille, sairauksille ja muille kielteisille kehityskuluille. Nollalinjan mukaan lapsen kehityksen voi turvata vain puuttumalla tilanteeseen. Siksi lapsen tilanne kannattaa kertoa Nollalinjalle, turvakodille tai sosiaalipalveluille.

Miksi väkivaltaisesta suhteesta on vaikea irtautua?

Nollalinjan mukaan parisuhdeväkivalta on kokijalle erityisen haavoittavaa, koska se tapahtuu intiimissä ihmissuhteessa, ja siitä on vaikea irtaantua. Häpeä ja syyllisyys voivat estää avun hakemisen pitkään. Tekijä voi syyttää kokijaa omasta käyttäytymisestään, vaikka väkivalta on aina tekijän oma valinta eikä kokija ole vastuussa siitä. Siksi Nollalinja korostaa, että väkivallan kierre katkeaa, kun siitä kertoo jollekulle: ensimmäinen askel on puhuminen ja avun hakeminen.

Onko lähisuhdeväkivalta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?

Lähisuhdeväkivalta on sukupuolistunut ilmiö: se eroaa muodoiltaan, yleisyydeltään tai seurauksiltaan sukupuolen mukaan. Nollalinja toteaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan yleisin muoto on lähisuhdeväkivalta ja että vakavat parisuhdeväkivallan kokemukset kasautuvat naisille. Samalla Nollalinjan palvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, ja myös väkivallan kokijoiden läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset voivat ottaa yhteyttä. Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Suomessa voimaan vuonna 2015, ja Nollalinjan ympärivuorokautinen maksuton puhelin vastaa Suomen sopimuksessa tekemään velvoitteeseen ylläpitää tällaista auttavaa puhelinta.

Miten turvallisuutta voi suunnitella?

Turvasuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma siitä, miten toimit, jos tilanne kärjistyy. Nollalinja tarjoaa suunnitelmalomakkeen, jonka voi ladata sivuiltaan ja täyttää yhdessä Nollalinjan työntekijän kanssa; suunnitelman tekeminen vahvistaa Nollalinjan mukaan hallinnan tunnetta tilanteesta. Jos pääset lähtemään kotoa rauhassa, turvakodin pakkauslista kertoo, mitä kannattaa ottaa mukaan: lääkkeet, henkilöllisyystodistus, pankkitunnukset, avaimet, puhelin ja laturi sekä vaihtovaatteet. Jos kyse on äkillisestä uhasta, soita 112.

Kenellä on ilmoitusvelvollisuus?

Lapsen kohdalla laki on selvä. Lastensuojelulain 25 §:n mukaan monien alojen työntekijät, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisin ja Kelan, ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä, jos he tietävät lapsesta, jonka tilanne vaatii lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Muukin henkilö voi tehdä ilmoituksen. Lapsen ilmoituksen etenemisestä kerrotaan sivulla lastensuojeluilmoitus.

Aikuisen uhrin kohdalla sosiaalihuoltolain 35 § velvoittaa tiettyjä ammattilaisia ohjaamaan henkilön hakemaan sosiaalipalveluja tai ottamaan suostumuksella yhteyttä sosiaalihuoltoon, kun sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Kummassakin pykälässä velvollisuus koskee lueteltuja ammattilaisia. Yksityinen läheinen voi aina soittaa Nollalinjalle ja kysyä neuvoa.

Mitä Nollalinjalla tapahtuu, kun soitan?

Nollalinjalla päivystävät koulutetut ja kokeneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Voit kertoa tilanteestasi sen verran kuin haluat, ja päivystäjä kuuntelee, tukee ja tarvittaessa ohjaa turvakotiin tai muihin palveluihin. Soittajan puhelinnumero ei näy Nollalinjalle keskustelun aikana eikä sen jälkeen. Nollalinja tekee viranomaisilmoituksen vain, jos tilanne vaatii esimerkiksi alaikäisen lastensuojelun tarpeen selvittämistä tai tietoon tulee törkeän rikoksen suunnittelua, jonka avulla rikos voisi olla estettävissä. Ilmoitusta ei tehdä ilman tarvittavia tietoja, ja päivystäjä kertoo ilmoituksesta sinulle.

Mistä apua saa?

• Nollalinja 116 016: puhelin 24/7 maksutta, chat ma–ke 9–15 ja to–pe 14–20. Palvelee kokijoita, läheisiä ja ammattilaisia. Puhelinnumero ei näy, ja voit pysyä nimettömänä. Vanha numero 080 005 005 toimii edelleen.
• Turvakoti: maksuton, ei lähetettä, auki ympäri vuorokauden; lisätiedot sivulla turvakoti.
• Rikosuhripäivystys 116 006: tukea ja käytännön neuvoja rikoksen uhrille; suomeksi ma–to 9–18 ja pe 9–16, puhelu maksuton.
• Ensi- ja turvakotien liiton avopalvelut ja Apua väkivaltaan -chat: maksutonta ja nimetöntä keskusteluapua ilman lähetettä.
• Tekijöille: väkivaltaa käyttäneille on apua järjestöjen avopalveluissa, kuten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä ja Miessakit ry:ssä.

Nollalinja tarjoaa myös turvasuunnitelmalomakkeen, jonka voi täyttää yhdessä Nollalinjan työntekijän kanssa. Kun tarvitset jonkun kuuntelemaan, auttavat puhelimet ja chatit on listattu yhteen.