Sosiaalipäivystys ja kriisipäivystys

Milloin soitan sosiaalipäivystykseen, 112:een tai 116 117:ään?

Valinta riippuu siitä, onko ihmisen henki vaarassa.

Lähde: Mielenterveystalo.fi, SOS-sivu.

Mihin sosiaalipäivystys on tarkoitettu?

Mielenterveystalon mukaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen voi soittaa itsensä tai toisen puolesta, ja palvelu on tarkoitettu kaiken ikäisille. Tyypillisiä syitä ovat:

• huoli alaikäisen lapsen olosuhteista tai turvallisuudesta
• huoli aikuisen tai vanhuksen selviytymisestä arjessa kotona
• läheisen äkillisen kuoleman aiheuttama järkytys
• väkivaltatilanteen, vammautumisen tai sairastumisen aiheuttama järkytys

Päivystyksen tehtävä on turvata kiireellinen ja välttämätön apu. Jos kysymys on vähemmän kiireellisestä tuen tarpeesta, kuten toimeentulosta, asumisesta tai velkaantumisesta, Mielenterveystalo ohjaa ottamaan yhteyttä kotikunnan hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.

Mitä laki sanoo sosiaalipäivystyksestä?

Sosiaalihuoltolain 29 §:n mukaan päivystyksen on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin ja hätäkeskuksen kanssa sekä tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Päivystysyksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat.

Lain 29 a § edellyttää, että sosiaalipäivystystä järjestetään laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Järjestämisestä vastaavat ne hyvinvointialueet, joiden alueella nämä terveydenhuollon yksiköt sijaitsevat.

Sosiaalihuoltolain 35 § koskee tilannetta, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö, poliisi, Kela, pelastuslaitos, hätäkeskus tai muu laissa mainittu viranomainen huomaa tehtävässään, että henkilön sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Silloin hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava suostumuksella yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Pykälä velvoittaa siis ammattilaiset huolehtimaan siitä, ettei ilmeinen tuen tarve jää huomaamatta; yksityishenkilön ei tarvitse tuntea lain pykäliä soittaakseen.

Miten löydän oman alueeni päivystyksen?

Mielenterveystalo neuvoo katsomaan alueen kriisi- ja sosiaalipäivystysnumerot hyvinvointialueen verkkosivuilta tai hakukoneella hakusanoilla “sosiaali- ja kriisipäivystys” ja paikkakunnan nimi. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, ja kunkin alueen sivut löytyvät hyvinvointialueet-osiosta.

Alla on kunkin alueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen numero niin kuin alue on sen julkaissut. Alueen muut yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueiden sivulta.

Helsinki on poikkeus: se on kaupunki, ei hyvinvointialue, ja kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Helsingin päivystystä haetaan siksi kaupungin omilta sivuilta. Muualla etsi sen hyvinvointialueen sivu, jonka alueella kotikuntasi on, myös silloin kun haet esimerkiksi Tampereen, Turun tai Oulun päivystystä.

Mitä sosiaalipäivystykselle voi kertoa?

Soittaessa kannattaa kertoa, kuka tarvitsee apua, missä hän on ja mikä tilanne on akuutti. Soittaa voi myös toisen puolesta, esimerkiksi huolen koskiessa lapsen tai vanhuksen selviytymistä. Jos huoli koskee lasta, lastensuojelulain 25 § velvoittaa tietyissä tehtävissä toimivat ammattilaiset ilmoittamaan viipymättä lastensuojelun tarpeen selvittämisestä; myös muu henkilö voi tehdä ilmoituksen. Lasta koskevan huolen etenemisestä kerrotaan sivulla lastensuojeluilmoitus. Jos haluat vain puhua jonkun kanssa, aloita kriisipuhelimesta.