Palvelutarpeen arviointi: mitä se on

Kuka voi pyytää arviointia?

Arviointi alkaa, kun sinä, omaisesi, läheisesi tai laillinen edustajasi ottaa yhteyden hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Asia voi tulla vireille myös silloin, kun sosiaalihuollon työntekijä saa tehtävässään tietää mahdollisesta palvelutarpeesta (34 §).

Lisäksi laki velvoittaa useita viranomaisia ohjaamaan ihmisiä palveluihin: terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori sekä esimerkiksi opetustoimen, poliisin, pelastuslaitoksen, Kelan ja ulosottoviranomaisen työntekijä ohjaa henkilön hakemaan palveluja tai ottaa suostumuksella yhteyttä sosiaalihuoltoon, kun palvelun tarve on ilmeinen (35 §). Ilman suostumusta ilmoitus tehdään, jos henkilö on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään tai lapsen etu sitä vaatii. Myös kuka tahansa muu voi tehdä ilmoituksen.

Yhteystiedot löytyvät oman hyvinvointialueesi sivuilta. Jos tilanne on akuutti, ota yhteyttä sosiaalipäivystykseen tai soita 112.

Mistä hyvinvointialueesta arviointia haetaan?

Kiireellisessä tapauksessa apua saa millä tahansa hyvinvointialueella, jolla oleskelee (12 §). Muussa tapauksessa palvelut järjestää se hyvinvointialue, jonka alueella sinulla on kotikunta. Jos oleskelet säännönmukaisesti tai pidempään kotikuntasi ulkopuolella työn tai opiskelun vuoksi ja kotikuntasi pysyy ennallaan, voit hakea sosiaalipalveluja siltä hyvinvointialueelta, jossa oleskelet (57 §). Kotikunnan hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltoa ulkomailla oleskelevalle, ellei laissa toisin säädetä.

Missä ajassa arviointi aloitetaan?

Arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Lain tarkka seitsemän arkipäivän raja koskee yli 75-vuotiaita, ylintä hoitotukea saavia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Heidän osaltaan arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta tai asian vireilletulosta. Lapsen arvioinnin on lisäksi valmistuttava kolmessa kuukaudessa. Muille laki ei aseta tarkkaa päivämäärää, vaan vaatimus on, ettei asiaa viivytetä aiheetta.

Mitä tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkuus?

Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa, kun haet palvelua, kun sinua koskeva asia otetaan käsittelyyn tai kun sinulle annetaan sosiaalipalveluja (34 §). Asiakkuus päättyy, kun asiakasasiakirjaan merkitään tiedoksi, ettei sosiaalihuollon järjestämiselle ole perustetta. Asiakkuus ei siis ole sama asia kuin yksittäinen palvelu: arviointi voi päätyä siihen, että tuen tarvetta ei ole, tai siihen, että tuki järjestetään muualta, jolloin sosiaalihuolto ottaa suostumuksellasi yhteyden vastuulliseen viranomaiseen (40 §).

Mitä arvioinnissa selvitetään?

Arviointi tehdään elämäntilanteesi edellyttämässä laajuudessa yhdessä sinun ja tarvittaessa omaistesi kanssa (36 §). Sinulle on selvitettävä oikeutesi ja velvollisuutesi, palvelujen toteuttamisen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset niin, että ymmärrät ne. Toiveesi, mielipiteesi ja yksilölliset tarpeesi otetaan huomioon.

Arvioinnissa katsotaan, onko tuen tarvetta ja onko se tilapäistä, toistuvaa vai pitkäaikaista (37 §). Arvio sisältää yhteenvedon tilanteestasi, ammattihenkilön johtopäätökset siitä, täyttyvätkö asiakkuuden edellytykset, sinun oman näkemyksesi sekä arvion siitä, tarvitsetko omatyöntekijän.

Mitä tarkoittaa erityistä tukea tarvitseva lapsi?

Lain 3 §:n mukaan erityistä tukea tarvitseva lapsi on alle 18-vuotias, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään, joka omalla käytöksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka tarvitsee erityistä tukea esimerkiksi kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden taikka päihteiden ongelmakäytön vuoksi. Näille lapsille laki asettaa tiukimmat aikarajat. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä arvioinnin yhteydessä säädetään lastensuojelulaissa.

Entä ikääntyneet ja työikäiset?

Ikääntyneen palveluntarve selvitetään sosiaalihuoltolain arvioinnin lisäksi vanhuspalvelulain 15 §:n mukaan: selvitys tehdään kokonaisvaltaisesti ja toimintakyky arvioidaan monipuolisesti sekä fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn kannalta. Selvitys on aloitettava viipymättä, kun iäkäs on hakeutunut arviointiin tai hänen olosuhteensa muuttuvat olennaisesti. Lisää löytyy sivulta vanhuspalvelulaki.

Työikäisille ei ole omaa arviointilakia: sama 36 § koskee heitäkin. Arvioinnin jälkeen heille voidaan järjestää lain 14 §:n palveluja, esimerkiksi sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta tai palvelua taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi. Vammaisen henkilön arviointi tehdään myös sosiaalihuoltolain mukaan (vammaispalvelulaki 4 §).

Vanhuspalvelulaki ohjaa ikääntyneiden palveluja kotiin: pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti iäkkään kotiin annettavilla avopalveluilla. Pitkäaikaista laitoshoitoa saa antaa vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvin syin, ja ennen sitä on selvitettävä kotiin annettavien palvelujen mahdollisuudet (14 ja 15 a §).

Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen?

Arviointi ratkaisee, millaista tukea järjestetään. Tilapäiseen tarpeeseen vastataan oikea-aikaisilla tilapäisillä palveluilla, toistuvassa tai jatkuvassa tarpeessa tavoitteena on itsenäinen selviytyminen, ja pysyvässä tarpeessa pyritään turvaamaan palvelujen jatkuvuus (38 §). Arvioinnin täydentää asiakassuunnitelma (39 §), josta kerrotaan sivulla asiakassuunnitelma. Palveluista tehdään kirjallinen päätös, ja jos et ole siihen tyytyväinen, voit vaatia oikaisua (katso oikaisuvaatimus).

Arviointi ei ole kertaluonteinen, sillä suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa (39 §). Arviointi ei sellaisenaan takaa tiettyä palvelua, vaan palveluista tehdään aina erillinen kirjallinen päätös (45 §). Päätöksen tekee hyvinvointialueen viranhaltija, ja se perustuu tarpeeseesi ja lakiin.

Voiko arvioinnista kieltäytyä?

Laissa arviointi on kirjattu oikeudeksi, ei velvollisuudeksi. Sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava (asiakaslaki 8 §), mutta tahdosta riippumattomista toimenpiteistä säädetään erikseen. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä säädetään lastensuojelulaissa.

Onko laki muuttumassa?

Hallituksen esitys ehdottaa muutoksia muun muassa palvelutarpeen arviointiin, omatyöntekijään ja asiakassuunnitelmaan, ja se on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan esityksessä ehdotettuna ajankohtana. Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, joten tämän sivun säännökset ovat voimassa olevan lain mukaisia. Yleiskatsaus lakiin on sivulla sosiaalihuoltolaki.

Lähde: Finlex, sosiaalihuoltolaki 1301/2014, vanhuspalvelulaki 980/2012, vammaispalvelulaki 675/2023.

Lähteet

• Hallituksen esitys HE 180/2026 vp sosiaalihuoltolain muuttamisesta: ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1.7.2027 (esitys oli vireillä kirjoitushetkellä).