Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuoltolain 7 §:n mukainen tehtävä, jossa asiakastyöstä saatu tieto viedään hyvinvointialueen suunnitteluun ja päätöksentekoon sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi.
- Lakiperuste
- Sosiaalihuoltolaki 7 §
- Kuka tekee
- Hyvinvointialue ja sen sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset
- Tuotos
- Tieto asiakkaiden tarpeista ja toimenpide-ehdotukset
- Eri asia kuin
- Rakenteinen kirjaaminen eli asiakirjojen yhtenäinen rakenne
Mitä rakenteellinen sosiaalityö on?
Rakenteellisella sosiaalityöllä on sosiaalihuoltolain mukaan huolehdittava siitä, että sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva tieto välittyy ja että sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Siinä yksittäisen asiakkaan tilanteesta opittu tieto muutetaan ehdotuksiksi, jotka koskevat koko väestöä tai palvelujärjestelmää.
Laki luettelee kolme osaa. Ensimmäinen on asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista, niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä ja palvelujen vaikutuksista. Toinen on tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Kolmas on sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.
Kuka rakenteellista sosiaalityötä tekee?
Tehtävä kuuluu hyvinvointialueelle. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kuvaa Innokylässä, että rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattilaisille. Sen yksi keino on sosiaalinen raportointi: ammattilainen kirjaa havainnon ilmiöstä lomakkeelle, ja työryhmä käsittelee kertyneet raportit ja vie ne johdolle.
Asukkaiden hyvinvoinnin seurantaa varten alueet laativat erikseen hyvinvointikertomuksen.
Miten rakenteellista sosiaalityötä tehdään käytännössä?
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kuvaus näyttää, mistä työ koostuu. Alue on asettanut tavoitteeksi viedä rakenteellisen työotteen osaksi arkea ja päätöksentekoa, kerätä ja käyttää asiakastyön tietoa järjestelmällisesti kehittämisessä, tiedolla johtamisessa ja strategisessa suunnittelussa sekä vahvistaa ammattilaisten osaamista. Lisäksi tavoitteena on tehdä näkyväksi heikoimmassa asemassa olevien tarpeet.
Työ tehdään kolmella tavalla: sosiaalisen raportoinnin lomakkeella, teemaryhmissä, joissa käsitellään kentältä nousseita kysymyksiä, ja yksiköissä pidettävissä rake-vartneissa. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä koordinoi työtä, arvioi sitä vuosittain ja vie tulokset sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmälle. Tuotoksia ovat sosiaaliset raportit, Power BI -näkymä ja toimenpide-ehdotukset.
Sosiaalihuoltolain kolmas kohta tuo asian myös yhteistyöhön: sosiaalihuollon asiantuntemus on tuotava osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua, ja palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on tehtävä yhteistyötä paikallisen sosiaalityön kehittämiseksi.
Mikä ero on rakenteellisella sosiaalityöllä ja rakenteisella kirjaamisella?
Nimet muistuttavat toisiaan, mutta asiat ovat eri: rakenteellinen sosiaalityö on tehtävä, rakenteinen kirjaaminen on tapa kirjata.
| Rakenteellinen sosiaalityö | Rakenteinen kirjaaminen | |
|---|---|---|
| Mikä se on | Sosiaalihuoltolain 7 §:n tehtävä | Asiakastiedon kirjaamista yhtenäisiin asiakirjarakenteisiin |
| Tavoite | Vaikuttaa palveluihin ja ehkäistä ongelmia | Tehdä asiakastiedosta vertailukelpoista ja siirrettävää |
| Perustuu | Sosiaalihuoltolakiin | Asiakastietolakiin ja THL:n määräämiin rakenteisiin |
Yhteys on tässä: kun asiakastieto kirjataan sovittuihin rakenteisiin, siitä voi koota tietoa kansallisesti esimerkiksi tilastointiin, raportointiin ja alueiden väliseen vertailuun. Asiakastietolaki edellyttää, että tietorakenteet mahdollistavat asiakastietojen hyödyntämisen myös toissijaisissa käyttötarkoituksissa, ja THL antaa määräykset rakenteista ja tietosisällöistä. Rakenteisen kirjaamisen vaiheet ovat sivulla kirjaaminen sosiaalihuollossa.
Millainen on rakenteisen kirjaamisen esimerkki?
Rakenteisessa kirjaamisessa kirjaus tehdään asiakirjan omaan kenttään eikä vapaaseen tekstiin. Palvelutarpeen arvioon kirjataan tarvittaessa asiakkaan lisäksi laillisen edustajan tai läheisen käsitys tuen tarpeesta, ja asiakassuunnitelmaan tuen tarve, tarvittavat palvelut sekä tavoitteet ja keinot. Kun nämä ovat omissa kentissään, päätöksentekijä ja tilastoija löytävät saman tiedon samasta paikasta kaikissa palveluissa.
Valintasääntö ammattilaiselle SOCCA:n esityksen mukaan: jos havainto on ilmiö tai heikko signaali asukkaiden oloista, se kuuluu sosiaaliseen raportointiin; jos havainto koskee yksittäisen asiakkaan palvelun toteuttamista, kyse on epäkohtailmoituksesta, jonka velvollisuus perustuu valvontalain 29 §:ään.