Asiakasmaksulaki: sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut

Asiakasmaksulaki kertoo, mitä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä. Lain 1 §:n mukaan maksu voidaan periä palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä, ja maksu voidaan periä maksukyvyn mukaan. Maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2 §). Nykyiset euromäärät ovat sivulla asiakasmaksut, tässä käydään läpi lain säännöt.

Miten laki, asetus ja euromäärät liittyvät toisiinsa?

Laki antaa periaatteet, ja valtioneuvoston asetus (912/1992) asettaa enimmäismäärät esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkamaksuille, päiväkirurgialle, hammashoidolle ja lyhytaikaiselle laitoshoidolle. Maksut ovat enimmäismääriä, eli hyvinvointialue voi periä vähemmän. Euromäärät tarkistetaan indeksillä, ja tarkistetut luvut julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksena Finlexissä.

Mitkä palvelut ovat maksuttomia?

Lain 4 §:n mukaan maksuttomia sosiaalipalveluja ovat muun muassa sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö sekä kasvatus- ja perheneuvonta. Maksutta saa myös asiakirjat, jotka koskevat omaa sosiaalihuoltoasi.

Terveyspalveluista maksuttomia ovat lain 5 §:n mukaan esimerkiksi alle 18-vuotiaan poliklinikkatutkimus ja -hoito, psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annettu hoito, kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset sekä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön vastaanotto. Maksuja saa periä 18 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidosta ja suun terveydenhuollosta sekä laitoshoidosta. Palvelut on kuvattu laajemmin sivulla sosiaalihuoltolaki.

Miten maksukatto toimii?

Maksukatto on asiakasmaksujen enimmäismäärä kalenterivuodessa (6 a §). Kun kattoon sisältyvien palvelujen maksut ylittävät sen, nämä palvelut ovat maksuttomia kalenterivuoden loppuun. Lyhytaikaisen laitoshoidon ylläpidosta voidaan silti periä vuorokausimaksu, vaikka katto olisi ylittynyt.

Kolme käytännön sääntöä auttaa:

Seuraa itse. Asiakkaan on seurattava maksukattonsa ylittymistä, ja ylittymisestä annetaan todistus. Todistusta varten kannattaa säilyttää maksutositteet.
Lapsen maksut lasketaan yhteen. Alle 18-vuotiaan maksut voidaan ottaa huomioon yhdessä huoltajan maksujen kanssa.
Liikaa maksetun saa takaisin. Palautusta on vaadittava ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

Mitä laskussa ja maksupäätöksessä on oltava?

Hyvinvointialueen on annettava maksusta lasku, jossa näkyvät muun muassa palvelu, maksun suuruus ja peruste, tieto siitä, kerryttääkö maksu maksukattoa, ja yhteystiedot lisätietoja varten (2 a §). Maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta annetaan erillinen päätös (2 b §). Käyttämättä jätetystä ajasta voidaan periä maksu vain, jos olet jäänyt saapumatta ilman hyväksyttävää syytä etkä ole peruuttanut, maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana ja hyvinvointialue on varauksen yhteydessä kertonut maksusta sekä antanut peruutusohjeet (3 §).

Voiko maksua alentaa tai jättää perimättä?

Kyllä. Lain 11 §:n mukaan sosiaalipalvelusta määrätty maksu sekä maksukyvyn mukaan määrätty terveydenhuollon maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos periminen vaarantaa sinun tai perheesi toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden hoitamista. Alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Hyvinvointialueen on kerrottava mahdollisuudesta ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Hyvinvointialue voi myös päättää alentaa maksuja huollollisista syistä.

Miten pitkäaikaisen hoidon maksu määräytyy?

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, perhehoidon tai laitoshoidon kuukausimaksu saa olla enintään 85 prosenttia kuukausituloista, kun lain mukaiset vähennykset on tehty (7 c §). Puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia. Asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön vähimmäiskäyttövara, jonka määrä tarkistetaan indeksillä. Kotona annettavan jatkuvan palvelun maksu määräytyy palvelutuntien, maksukyvyn ja perheen koon mukaan (10 e §).

Mitä teen, jos lasku tai päätös on mielestäni väärä?

Laskuun ja maksupäätökseen saa vaatia oikaisua hyvinvointialueelta (15 §). Poikkeus on lasku, joka koskee maksukyvyn mukaan tehtyä maksupäätöstä, koska oikaisua vaaditaan itse päätökseen. Laskussa tai päätöksessä on oltava oikaisuvaatimusohje. Tarkemmat vaiheet ja määräajat ovat sivulla oikaisuvaatimus.

Entä varhaiskasvatuksen maksut?

Kunnan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestettävän varhaiskasvatuksen maksusta säädetään omassa laissaan (1503/2016). Siinäkin maksu saa olla enintään kustannusten suuruinen, ja maksu on jätettävä perimättä tai sitä alennettava, jos periminen vaarantaa toimeentulon edellytyksiä. Euromäärät tarkistetaan indekseillä ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee ne, joten tarkista voimassa olevat luvut sieltä tai kunnan sivuilta.

Onko asiakasmaksulaki muuttumassa?

Hallituksen esitys ehdottaa asiakasmaksulain muuttamista niin, että lakiin lisättäisiin uusia enimmäismaksuja, esimerkiksi erityistutkimuksesta sekä leikkauksesta ja toimenpiteestä. Alle 18-vuotiailta uusia maksuja ei perittäisi. Esitys on vireillä ja tarkoitettu voimaan esityksessä ehdotettuna ajankohtana, joten se ei muuta voimassa olevia maksuja.

Lähde: Finlex, laki 734/1992, asetus 912/1992 ja laki 1503/2016; hallituksen esitys Edilexissä.

Lähteet

Hallituksen esitys HE 185/2026 asiakasmaksulain muuttamisesta: ehdotettu voimaantulo 1.3.2027 (esitys oli vireillä kirjoitushetkellä).

Usein kysyttyä

Mitä eroa on asiakasmaksulailla ja asiakasmaksuasetuksella?

Laki (734/1992) määrää, mistä palveluista maksu voidaan periä ja mikä on maksutonta. Asetus (912/1992) asettaa terveyskeskus-, poliklinikka- ja hammashoitomaksuille enimmäismäärät, ja hyvinvointialue voi periä niitä pienemmän maksun.

Pitääkö maksukaton ylittymistä seurata itse?

Pitää. Lain mukaan asiakkaan on seurattava maksukattonsa ylittymistä itse, ja ylittymisestä annetaan todistus. Liikaa maksetut maksut voi vaatia takaisin ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana.