Toimeentulotuki: mikä se on ja kuka sitä saa

Kuka voi saada toimeentulotukea?

Toimeentulotukea voi saada Suomessa vakinaisesti asuva henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Lain mukaan perheeseen kuuluvat samassa taloudessa asuvat vanhemmat, vanhemman alaikäinen lapsi, aviopuolisot ja avoliitonomaisesti elävät, ja kaikkien perheenjäsenten tulot ja varat otetaan huomioon.

Tuki edellyttää yleensä kolmea asiaa:

• Olet täyttänyt 18 vuotta, ja jos et ole vanhuuseläkeiässä, olet ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Poikkeuksia ovat esimerkiksi vähintään 30 tuntia viikossa tehty palkkatyö, päätoiminen opiskelu, alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidon tuki ja omaishoito.
• Olet hakenut ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysturvan, sairauspäivärahan, asumistuen tai eläkkeen.
• Tulosi ja varasi eivät riitä hyväksyttyihin menoihin.

Jos jokin näistä jää tekemättä, Kela voi alentaa perusosaa 50 prosenttia. Alentaminen perustuu aina yksilölliseen harkintaan, eikä se saa vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa.

Kolme osaa ja kuka päättää

Toimeentulotuki jakautuu kahden viranomaisen kesken. Perustoimeentulotuen myöntää Kela, täydentävän ja ehkäisevän tuen hyvinvointialue.

Lähde: Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 4, 7 ja 8 §. Hae aina ensin Kelasta. Hyvinvointialue käsittelee täydentävästä toimeentulotuesta tehdyn hakemuksen, kun hakijalla on Kelan päätös samalta ajalta.

Mitkä tulot ja varat vaikuttavat?

Toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon nettotulot ja käytettävissä olevat varat, eli tilien saldot, käteinen, rahastot ja muu nopeasti rahaksi muutettava omaisuus. Euromääräistä säästörajaa ei ole, vaan Kela arvioi tilanteen tapauskohtaisesti.

Varoina ei lain mukaan oteta huomioon vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä eikä muuta omaisuutta, jota tarvitaan jatkuvan toimeentulon turvaamiseen. Alle 18-vuotiaan ansioista jätetään huomiotta 150 euroa kuukaudessa.

Mitä menoja laskelmassa huomioidaan?

Perusosan lisäksi huomioidaan tarpeellisen suuruisina asumismenot, kuten vuokra tai hoitovastike, lämmitys, kotivakuutus ja erikseen maksettavat vesimaksut, sekä välttämättömät terveydenhuoltomenot. Keliakiaa sairastavan vähintään 16-vuotiaan menoihin lisätään 38 euroa kuukaudessa ylimääräisiin ravintomenoihin. Lisäksi huomioidaan lasten varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot sekä henkilötodistuksen hankintamenot. Asumismenojen enimmäismäärät vaihtelevat paikkakunnan ja perhekoon mukaan; kuntakohtaiset rajat ovat sivulla hyväksyttävät asumismenot.

Mitä jos päätös ei ole oikea?

Kelan päätökseen saa vaatia oikaisua hallintolain mukaan, ja sen jälkeen asia voi mennä hallintotuomioistuimeen. Hyvinvointialueen päätökseen haetaan muutosta sosiaalihuoltolain 6 luvun mukaan. Toimeentulotukea ei saa ulosmitata eikä käyttää kuittaukseen, ja sitä ei saa periä takaisin muuten kuin laissa säädetyissä tapauksissa. Menettelyn vaiheet ovat sivulla oikaisuvaatimus.

Mitä tehdä ensin?

Tarkista ensin, voitko saada jonkin ensisijaisen etuuden, ja hae se. Arvioi sen jälkeen tuen määrä perusosan määrien avulla ja hae tukea Kelasta OmaKelassa tai paperilomakkeella. Hakemisen järjestys ja liitteet löytyvät sivulta toimeentulotuen hakeminen.

Päätös tehdään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hakemus on saapunut. Kiireellisessä tapauksessa päätös tehdään samana tai seuraavana arkipäivänä. Jos olet ilman rahaa, kerro tilanteestasi Kelalle heti, puhelinnumero on 020 692 207.

Lähteet: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (Finlex), Kelan toimeentulotukisivut (kela.fi).