Henkinen väkivalta parisuhteessa

Mitä henkinen väkivalta on?

Nollalinja luettelee henkisen väkivallan muodoiksi muun muassa alistamisen, arvostelun, nimittelyn ja kontrolloinnin. Siihen kuuluvat myös läheisten tapaamisen rajoittaminen, voimakas mustasukkainen käyttäytyminen, eristäminen, nukkumisen estäminen, tavaroiden hajottaminen ja lemmikkien vahingoittaminen sekä näillä uhkailu. Henkistä väkivaltaa on myös itsemurhalla uhkaaminen, vankilaan tai psykiatriseen hoitoon joutumisella uhkailu ja toisen jatkuva syyttäminen asioista, joita hän ei ole tehnyt.

Tunnistaminen on usein vaikeaa. Tekijä voi olla ystävällinen ja kohtelias muiden seurassa ja muuttua täysin toiseksi, kun ulkopuolisia ei ole paikalla. Siksi kokija epäilee helposti omaa muistiaan ja arviotaan, eikä kukaan ulkopuolinen välttämättä huomaa mitään.

Mikä erottaa henkisen väkivallan tavallisesta riidasta?

Erimielisyydet kuuluvat ihmissuhteisiin, väkivalta ei. Riidassa kumpikin voi kertoa mielipiteensä vapaasti ja tasaveroisesti. Nollalinjan mukaan kyse on väkivallasta, jos tilanteessa joutuu olemaan varuillaan, pelkäämään tai kokee tilanteen uhkaavaksi ja itsensä alistetuksi.

Käytännön tarkistuslista auttaa tunnistamaan eron. Jos vastaat useaan kysymykseen kyllä, kannattaa puhua ammattilaisen kanssa:

• Pelkäätkö kumppanin reaktiota, kun kerrot mielipiteesi?
• Rajoittaako kumppani sitä, keitä tapaat tai minne menet?
• Syyttääkö hän sinua asioista, joita et ole tehnyt?
• Uhkaako hän jättää sinut tai satuttaa itseään, jos et tottele?
• Rangaistaanko sinua hiljaisuudella tai haukkumisella, kunnes taivut?

Tämä ei ole diagnostinen testi, eikä sellaista virallista pisteytystä ole. Lista kokoaa Nollalinjan esimerkkejä kysymyksiksi, ja ratkaiseva on se, kokeeko henkilö pelkoa tai alistamista.

Pakottava kontrolli, taloudellinen ja digitaalinen väkivalta

Henkinen väkivalta esiintyy usein osana laajempaa kuviota. Pakottavassa kontrollissa tekijä pyrkii hallitsemaan toisen elämää, ajattelua ja arkea: aikaa, nukkumista, liikkumista, syömistä, rahaa, sosiaalisia suhteita ja lasten kasvatusta. Kontrolli on jatkuvaa ja vaikeasti ennakoitavaa, ja teknologialla on siinä usein suuri rooli. Siihen liittyy myös mielen sumuttaminen eli gaslighting, jossa toista harhautetaan niin, että hän alkaa epäillä muistiaan ja mielenterveyttään.

Taloudellisessa väkivallassa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja. Esimerkkejä ovat rahankäytön valvominen, itsenäisen rahankäytön estäminen, työnteon tai opiskelun rajoittaminen ja elatusmaksuista kieltäytyminen. Se voi jatkua suhteen päätyttyä.

Digitaalinen väkivalta tarkoittaa loukkaamista, kontrollointia tai tarkkailua tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Se voi olla paikantimen asentamista autoon, tilien oikeudetonta käyttöä tai arkaluontoisen kuvamateriaalin levittämistä tai sillä uhkailua. Vaino taas on toistuvaa ei-toivottua kontrolloivaa toimintaa, joka aiheuttaa pelkoa ja voi kestää vuosia.

Miten yleistä henkinen väkivalta on?

Tilastokeskuksen tutkimuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 mukaan henkistä väkivaltaa on kokenut parisuhteessaan 49 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä. Luvut kertovat, että kokemus on yleinen, mutta ne eivät kerro yksittäisen ihmisen tilanteesta. Lähde: Nollalinjan esittämät Tilastokeskuksen tulokset.

Mitä seurauksia henkisellä väkivallalla on?

Väkivalta aiheuttaa usein häpeää ja syyllisyyttä. Kokijan minäkuva voi vääristyä tekijän luoman kuvan mukaiseksi, jolloin hän alkaa uskoa olevansa avuton ja riippuvainen tekijästä. Yleisiä seurauksia ovat masennus, itsetuhoiset ajatukset, ahdistus, paniikkioireet sekä toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen. Väkivalta on aina tekijän oma valinta, eikä kokija ole vastuussa toisen väkivallasta.

Jos perheessä on lapsia, myös heidät huomioidaan: lapselle väkivallalle altistuminen on Nollalinjan mukaan yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.

Miltä henkinen väkivalta näyttää arjessa?

Nollalinjan kysymyksiä ja vastauksia -sivu antaa tuttuja esimerkkejä, jotka kaikki on luokiteltu henkiseksi väkivallaksi tai sen uhaksi. Jos kumppanin mustasukkaisuus estää menemästä työpaikan juhliin tai tapaamasta ystäviä ja ero uhkaa, voimakas mustasukkaisuus ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen voivat pahimmillaan olla henkistä väkivaltaa. Jos kumppani haukkuu ja sättii pienestäkin asiasta ja sen jälkeen seuraa päiväkausien mykkäkoulu, se ei kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Väkivallalla uhkailu on myös väkivallan muoto, vaikka uhkaus ei koskaan toteutuisi: uhkailu jättää jälkensä suhteeseen.

Henkistä väkivaltaa ei esiinny vain parisuhteessa. Vanhemman jatkuva kritisointi, lyttääminen ja lähtemisellä uhkailu on Nollalinjan mukaan henkistä väkivaltaa, samoin se, että vanhempi ei hyväksy lapsensa itseilmaisua eikä käytä tämän nimeä ja rajoittaa liikkumista kotoa. Nollalinjassa ja turvakodeissa kunnioitetaan sukupuolen itsemäärittelyä.

Mitä voin tehdä, jos huolestun läheisestäni?

Väkivalta ei kosketa vain tekijää ja kokijaa vaan myös heidän läheisiään. Nollalinja on tarkoitettu myös väkivallan kokijoiden läheisille: jos huomaat, että sisaresi tai ystäväsi puolisoa arvostellaan ja halveksutaan muiden kuullen, voit soittaa ja keskustella tilanteesta ja omista tunteistasi sen johdosta. Kun puhut kokijan kanssa, hänen kokemuksensa uskominen on tärkeintä; Nollalinjan päivystäjä ei vaadi todisteita eikä kyseenalaista kertomaa.

Nollalinjalla voi tehdä myös henkilökohtaisen turvasuunnitelman yhdessä työntekijän kanssa. Turvasuunnitelmalomake on ladattavissa Nollalinjan sivuilta, ja suunnitelman tekeminen voi vahvistaa hallinnan tunnetta tilanteesta. Jos Nollalinjalle kertomasi perusteella on tarpeen tehdä viranomaisilmoitus, esimerkiksi lapsen lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi, päivystäjä kertoo siitä sinulle.

Mistä apua saa?

Nollalinja on maksuton auttava puhelin, joka vastaa numerossa 116 016 ympäri vuorokauden joka päivä. Vanha numero 080 005 005 toimii edelleen. Chat on auki ma–ke klo 9–15 ja to–pe klo 14–20. Puhelinnumerosi ei näy Nollalinjalle, eikä soitto näy puhelinlaskussa; voit kertoa tilanteestasi sen verran kuin haluat ja pysyä nimettömänä. Nollalinjan sivuilla on pikapoistumispainike, jolla sivun voi sulkea nopeasti.

Jos tarvitset turvallisen paikan, turvakoti on maksuton ja sinne voi hakeutua ilman lähetettä. Turvakoti on tarkoitettu myös silloin, kun väkivalta on ollut vain henkistä. Laajempi kuva muista väkivallan muodoista on sivulla lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta.

Jos haluat vain puhua jonkun kanssa, kriisipuhelimet ja chatit on koottu yhteen. Jos kyse on äkillisestä ja kiireellisestä tilanteesta virka-ajan ulkopuolella, apua antaa sosiaalipäivystys.

Henkistä väkivaltaa käyttäneelle on apua: Nollalinja ohjaa järjestöjen avomuotoisiin palveluihin, kuten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin ja Miessakit ry:hyn.