Lastensuojeluilmoitus: näin teet huoli-ilmoituksen lapsesta

1. Soita 112, jos lapsi on välittömässä vaarassa

Hätänumeroon 112 soitetaan, kun henki, terveys tai turvallisuus on uhattuna. Älä jää odottamaan, että asia selviäisi itsestään tai että joku muu ehtisi ensin. Kiireellisessä mutta ei hengenvaarallisessa tilanteessa voit ottaa yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen, jonka sosiaalihuoltolain 29 §:n mukaan on oltava tavoitettavissa ympäri vuorokauden.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nollalinja, MIELI Suomen Mielenterveys ry.

2. Valitse tapa ja oikea hyvinvointialue

Lastensuojelusta vastaa se hyvinvointialue, jossa lapsen kotikunta on (lastensuojelulaki 16 §). Ilmoitus tehdään siis sinne, ei sinun omalle alueellesi. Helsinki on kaupunki eikä hyvinvointialue, ja se hoitaa lastensuojelun itse. Tavat vaihtelevat: Helsingin kaupunki ottaa ilmoituksen vastaan Maisa-palvelussa ilman kirjautumista, puhelimitse ja paperilomakkeella. Muilla alueilla lomake ja puhelinnumero löytyvät alueen omilta sivuilta, joihin pääset hyvinvointialueiden kautta. Numeroita ei kannata kopioida muualta, koska alue ylläpitää niitä itse.

Valitse reitti tilanteen mukaan:

• Jos lapsi on välittömässä vaarassa, soita 112.
• Jos asia on kiireellinen mutta ei hengenvaarallinen, soita alueen sosiaalipäivystykseen.
• Jos huoli on pitkäaikainen, käytä alueen lomaketta tai virka-ajan puhelinpalvelua.
• Jos joku muu on jo ilmoittanut tai perhe on jo lastensuojelun asiakas, ilmoita silti: Helsingin kaupunki kehottaa tekemään ilmoituksen kummassakin tilanteessa.

Ammattilaisilla ilmoitus on velvollisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisotoimen, poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskuksen työntekijöiden sekä kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden on ilmoitettava viipymättä, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä (25 §).

3. Kerro havainnot, älä arvaa syitä

Ilmoitukseen kuuluvat lapsen henkilötiedot siltä osin kuin ne ovat tiedossa, syy huolestumiseen ja tieto siitä, onko lapselle tai huoltajalle kerrottu ilmoituksesta. Kirjaa se, mitä olet itse nähnyt tai kuullut, milloin se tapahtui ja ketkä sen tietävät. Lisää omat yhteystietosi, jotta työntekijä voi kysyä tarkennusta. Jos et ole varma, voit ensin kysyä neuvoa kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.

4. Mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu?

Kun asia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi, onko lapsella kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi, jos se ei ole ilmeisen tarpeeton. Arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta ja valmistuu viimeistään kolmessa kuukaudessa (26 §). Työntekijä voi olla yhteydessä perheeseen ja lapsen tilanteen tunteviin tahoihin, esimerkiksi päiväkotiin, kouluun tai neuvolaan.

Ilmoituksen tarkoitus ei ole rangaistus vaan varhainen apu: lastensuojelun on pyrittävä puuttumaan havaittuihin ongelmiin riittävän varhain ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi (4 §). Tukitoimia ovat esimerkiksi tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (36 §).

Arvioinnin tulos on joko tuki ilman lastensuojelun asiakkuutta, kiireelliset toimet tai lastensuojelun asiakkuus, joka alkaa vain, jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat hänen terveyttään tai kehitystään ja hän tarvitsee lastensuojelun palveluja (27 §). Ilmoitus tallennetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Ilmoittajalla ei ole pelkän ilmoituksen perusteella oikeutta saada lastensuojelun luottamuksellisia tietoja, joten asian etenemisestä ei yleensä kerrota ilmoittajalle.

5. Voiko nimensä jättää kertomatta?

Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä. Salaisuus ei kuitenkaan ole taattu: jos kerrot nimesi työntekijälle, hän ei voi luvata, ettei lapsen huoltaja saa sitä tietää. Poikkeus on tilanne, jossa tiedon antaminen vaarantaisi ilmoittajan turvallisuuden, etuja tai oikeuksia.