Lastensuojelun asiakkuus: miten se etenee

Milloin lastensuojeluasiakkuus alkaa?

Asia tulee vireille hakemuksesta tai kun lastensuojelun työntekijä saa muuten tietää lapsesta, joka voi tarvita lastensuojelua. Tyypillisesti se tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen. Vireille tulon jälkeen arvioidaan ensin välittömästi, onko lapsella kiireellinen tarve. Sen jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä selvitetään myös lastensuojelun tarve (26 §).

Asiakkuus voi alkaa jo ennen arvioinnin valmistumista, jos lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi ryhdytään kiireellisiin toimiin tai perheelle annetaan lain mukaisia palveluja (27 § 2 momentti).

Mitkä ovat lastensuojelun asiakkuuden kriteerit?

Asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa arvioinnin perusteella, että

• lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään, tai lapsi vaarantaa käyttäytymisellään terveyttään ja kehitystään, ja
• lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia (27 §).

Molemmat ehdot ratkaisevat. Pelkkä huoli ei siis riitä, ja toisaalta lapsi voi saada tukea ilman asiakkuutta. Ennen asiakkuutta tukea annetaan ehkäisevänä lastensuojeluna esimerkiksi neuvolassa, opetuksessa ja nuorisotyössä (3 a §).

Mitä arvioinnissa tapahtuu?

Arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä. Hän selvittää lapsen kasvuolosuhteet sekä huoltajien mahdollisuudet huolehtia hoidosta ja kasvatuksesta. Tarvittaessa hän on yhteydessä lapselle läheisiin ja esimerkiksi kouluun tai neuvolaan. Arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta ja saatetaan päätökseen kolmessa kuukaudessa.

Sosiaalityöntekijällä on oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos se on lapsen iän, kehityksen tai olosuhteiden vuoksi lapsen edun mukaista. Syyt kirjataan, ja huoltajalle ilmoitetaan tapaamisesta, ellei se ole selvästi lapsen edun vastaista (29 §). Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä hienovaraisesti niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa lapsen ja hänen läheistensä välisille suhteille, ja selvittämisen tapa kirjataan asiakirjoihin (20 §). Lain sanamuoto ei puhu kotikäynnistä. Tapaamisten tavan ja tiheyden kirjaa sosiaalityöntekijä asiakassuunnitelmaan.

Mitä asiakkuus sisältää?

Lapselle nimetään oma sosiaalityöntekijä, jolla saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan (13 b §). Hän laatii yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa asiakassuunnitelman: siihen kirjataan olosuhteet, joihin pyritään vaikuttamaan, tuen tarve, palvelut ja arvioitu aika. Eriävät näkemykset kirjataan myös (30 §).

Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä viipymättä, kun tarve on todettu. Niitä ovat esimerkiksi tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja terapiapalvelut (34, 36 §). Jos tarve johtuu toimeentulosta tai asumisesta, alueen on järjestettävä riittävä taloudellinen tuki ja asunto (35 §). Lastensuojelun tukitoimien lisäksi perheelle voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotipalvelua, vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai -perhe, sekä toimeentulotukea ja varhaiskasvatusta. Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät palvelut on järjestettävä sen mukaan, miten sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen asiakassuunnitelmassa (36 §). Lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi pidetään myös neuvotteluja, joihin voivat osallistua lapsi, vanhemmat, läheiset ja viranomaiset (31 §).

Kauanko asiakkuus kestää ja milloin se päättyy?

Laissa ei ole säädetty avohuollon asiakkuudelle enimmäiskestoa. Kesto riippuu lapsen ja perheen tilanteesta, ja sosiaalityöntekijä arvioi sitä asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä, vähintään kerran vuodessa. Yleissäännön mukaan sosiaalihuollon asiakkuus päättyy, kun asiakasasiakirjaan merkitään, ettei palvelujen järjestämiselle ole perustetta (sosiaalihuoltolaki 34 §).

Joissakin vaiheissa laki asettaa omat määräajat: kiireellinen sijoitus kestää enintään 30 päivää (38 §), ja lyhytaikaisen avohuollon sijoituksen jatkamisen edellytykset arvioidaan kolmen kuukauden välein (37 a §). Huostassapito lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta (47 §); sen jälkeen voi alkaa jälkihuolto.

Mitkä ovat perheen oikeudet asiakkuuden aikana?

Lapselle ja huoltajalle on viipymättä kerrottava päätösten sisältö ja perusteet sekä käytettävissä olevat muutoksenhaku- ja oikeusapukeinot (32 a §). Alle 18-vuotiaan mielipide on selvitettävä, ja 12 vuotta täyttänyt voi käyttää puhevaltaa huoltajan rinnalla (20, 21 §). Sosiaalityöntekijän tehtävä on avustaa lasta puhevallan käytössä ja tarvittaessa ohjata hänet oikeusapuun (24 §). Huostaanotosta, kiireellisestä sijoituksesta ja yhteydenpidon rajoittamisesta valitetaan hallinto-oikeuteen (89, 90 §). Tyytymättömyydestä palveluun voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle (asiakaslaki 23 §).

Milloin avohuolto ei riitä?

Huostaanottoon voidaan ryhtyä vain, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään tai kehitystään, tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään päihteillä, rikollisella teolla tai vastaavalla käyttäytymisellä. Lisäksi avohuollon tukitoimien on oltava sopimattomia tai osoittautuneet riittämättömiksi, ja sijaishuollon on arvioitava olevan lapsen edun mukaista (40 §). Päätöksen tekee lain 13 §:n mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian, jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta. Muuten asian ratkaisee hallinto-oikeus (43 §).

Huostaan otetun lapsen vanhemmille laaditaan vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jossa arvioidaan myös, miten tuki voi edistää perheen jälleenyhdistämistä (30 §).

Mitä kannattaa kysyä sosiaalityöntekijältä?

Asiakkuuden alkaessa voit käyttää lain antamia oikeuksia kysymyksinä:

• Kuka on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja miten hänet tavoittaa?
• Mitä asiakassuunnitelmaan kirjataan ja milloin se tarkistetaan?
• Miten lapsen oma mielipide selvitetään ja kirjataan?
• Mitä tukitoimia tarjotaan ensin ja miten niiden vaikutusta seurataan?
• Mistä päätöksistä voi valittaa ja mistä saa oikeusapua?

Jos vastaus jää epäselväksi, pyydä sitä kirjallisesti. Päätöksen perusteista ja muutoksenhausta on kerrottava ymmärrettävässä muodossa (32 a §).

Koskevatko rajoitustoimenpiteet jokaista asiakasta?

Eivät. Rajoitukset koskevat vain kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta, ja rajoitustoimenpiteet, kuten henkilöntarkastus tai eristäminen, vain laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa (61 §). Avohuollon asiakkaana kotona asuvaan lapseen ne eivät kohdistu. Rajoituksista ja sijoitetun lapsen oikeuksista kerrotaan sivulla sijaishuolto.