Sijaishuolto ja sijoitettu lapsi

Mikä on lastensuojelun tarkoitus?

Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun (1 §). Ensisijaisesti vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla ja huoltajilla, ja lastensuojelun tehtävä on tukea heitä palveluin ja tukitoimin. Vasta kun tuki ei riitä, lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle (2, 4 §). Huolen herätessä lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa; ohjeet ovat sivulla lastensuojeluilmoitus.

Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle?

Lapsi on otettava huostaan ja hänelle järjestettävä sijaishuolto, jos puutteet huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään tai kehitystään, tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään päihteillä, rikollisella teolla tai vastaavalla käyttäytymisellä. Lisäksi avohuollon toimien on oltava sopimattomia tai osoittautuneet riittämättömiksi, ja sijaishuollon on arvioitava olevan lapsen edun mukaista (40 §).

Kiireellisessä tilanteessa lapsi voidaan sijoittaa ilman huostaanottopäätöstä. Kiireellinen sijoitus kestää enintään 30 päivää, ja sitä voidaan jatkaa enintään 30 päivällä, jos lisäselvityksiä tarvitaan (38, 38 a §). Ennen päätöksiä on selvitettävä lapsen, vanhemman ja huoltajan mielipide, ellei viivästys vaarantaisi lasta (39 a §). Mistä asiakkuus alkaa ja miten päädytään tähän vaiheeseen, selitetään sivulla lastensuojelun asiakkuus.

Millaisia sijaishuoltopaikkoja on?

Perhehoitoon sovelletaan perhehoitolakia (56 §). Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja niihin rinnastettavat laitokset (57 §). Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen hoitoa ei voida järjestää hänen etunsa mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla (50 §). Paikkaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tarpeisiin, sisarussuhteisiin, läheisiin ihmissuhteisiin, hoidon jatkuvuuteen sekä kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolliseen taustaan.

Laitoksen asuinyksikössä saa hoitaa yhtä aikaa enintään seitsemää lasta ja samassa rakennuksessa saa olla enintään 24 lasta (59 §). Termiä erityistason lastensuojeluyksikkö laki ei tunne. Se on hyvinvointialueiden hankinnoissa käytetty palvelutaso. Lain termi on lastensuojelulaitos. Yksiköiden yhteystiedot löytyvät lapsen hyvinvointialueen omilta sivuilta.

Mitä on avohuollon sijoitus?

Avohuollon sijoitus on lastensuojelun tukitoimi, ei huostaanotto. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon tai laitokseen yhdessä vanhempansa kanssa tai, jos se ei ole lapsen edun mukaista, lyhytaikaisesti myös yksin. Yksin sijoittamiseen tarvitaan huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus, ja sen perusteena on tuen tarpeen arviointi, lapsen kuntoutus tai väliaikainen huolenpito esimerkiksi huoltajan sairauden vuoksi (37 §). Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti, ellei hänen etunsa välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta (37 a §).

Mitä oikeuksia sijoitetulla lapsella on?

Lapselle on kerrottava hänen ikänsä mukaisesti, miksi hänet on otettu huostaan, ja hänellä on oikeus tavata asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä kahden kesken (53 §). Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita läheisiään sekä pitää yhteyttä puhelimitse ja viestein, ja hyvinvointialueen on tuettava yhteydenpitoa niin, ettei sijoituspaikan etäisyys ole este (54 §). Sijaishuollon aikana lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen (52 a §), ja terveydentila tutkitaan sijoittamisen yhteydessä (51 §).

Sijoitetun lapsen opintoja ja harrastuksia tuetaan tarvittaessa taloudellisesti. Lisäksi 15 vuotta täyttäneelle annetaan kuukausittain käyttövaroja vähintään kolmasosa Kelan elatustuen määrästä, ja alle 15-vuotiaalle yksilöllisen tarpeen mukainen määrä. Alaikäinen päättää itse käyttövarojensa käytöstä (55 §). Lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, jossa kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet.

Miten sijoitettua lasta autetaan?

Huostaanoton jälkeen hyvinvointialue päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja tarvittavasta opetuksesta ja terveydenhuollosta, mutta sen on pyrittävä yhteistyöhön lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa ja otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu (45 §). Sijaishuoltopaikka täydentää asiakassuunnitelmaa tarvittaessa hoito- ja kasvatussuunnitelmalla (30 a §). Huostaan otetun lapsen vanhemmille laaditaan oma asiakassuunnitelma, ja sijaishuoltoa toteutettaessa otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä (4, 30 §). Huostassapidon aikana vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (46 §).

Mitä rajoituksia sijaishuollossa voidaan käyttää?

Rajoituksia saa käyttää vain, jos ne ovat lapsen edun mukaisia, oikeassa suhteessa ja välttämättömiä esimerkiksi vakavan terveysvaaran ehkäisemiseksi, ja jos lievemmät keinot eivät sovellu. Rajoitusta ei saa käyttää rangaistuksena, ja se on lopetettava heti, kun se ei ole enää välttämätön (61 a §). Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä määräaikainen päätös, enintään vuodeksi kerrallaan (63 §). Rajoitustoimenpiteet, kuten haltuunotto ja eristäminen, ovat mahdollisia vain laitoshuollossa (61 §).

Sijaishuollon säännöksiä on uudistettu. Lastensuojelulain tuore muutoslaki on jo voimassa, ja sen mukaan sijoitetulle lapselle voidaan asettaa ikä- ja kehitystason mukaisia rajoja samoin kuin vanhemmat tavanomaisessa kasvatuksessa (4 a §). Lisäksi laissa on säännökset aineiden ja esineiden poisottamisesta (4 b §) ja erityisen huolenpidon jaksosta (60 a §). Kuntouttavaa suljettua laitospalvelua koskevat 49 a–49 e § tulevat voimaan erikseen säädettynä ajankohtana.

Kuka valvoo ja mihin voi valittaa?

Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat sijoitushyvinvointialue ja Lupa- ja valvontavirasto, ja viraston on valvottava erityisesti rajoitusten käyttöä sekä varattava lapselle mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun (79, 80 §). Huostaanotosta, kiireellisestä sijoituksesta, sijaishuoltopaikan muuttamisesta ja yhteydenpidon rajoittamisesta saa valittaa hallinto-oikeuteen, ja 12 vuotta täyttänyt lapsi voi hakea muutosta itsekin (89, 90 §). Epäkohdasta voi tehdä myös kantelun. Sijoituksen päätyttyä lapsella tai nuorella voi olla oikeus jälkihuoltoon.

Lähteet

• Laki 523/2026 (lastensuojelulain muutos): voimassa 1.10.2026 alkaen; osa pykälistä (49 a–49 e ja 71 §) tulee voimaan 1.1.2027.