Vasso Etsi apua
Valikko
Toimeentulo ja perusturva

Sosiaaliturva Suomessa: mitä tukia ja palveluja on

Sosiaaliturva on lakisääteisiä etuuksia ja palveluja. Katso, mistä se koostuu, kuka siihen kuuluu ja mistä haet työttömyystukea, opintotukea ja toimeentulotukea.

Vapaaehtoiset lajittelevat lahjoitettuja vaatteita ja ruokaa
Tällä sivulla
  1. Mistä sosiaaliturva koostuu?
  2. Mistä haet mitä?
  3. Mikä on toimeentulotuen paikka kokonaisuudessa?
  4. Kuka on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan?
  5. Miten sosiaaliturva on viime aikoina muuttunut?
  6. Mitä toimeentulotuessa otetaan huomioon?
  7. Työttömän ja opiskelijan turva lyhyesti
  8. Mikä on hyvinvointialueen ja Kelan työnjako?
  9. Mistä saat neuvoa?
  10. Lähteet

Sosiaaliturvaksi kutsutaan verovaroin ja sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitettuja lakisääteisiä etuuksia ja palveluja, joilla turvataan kansalaisten terveys ja toimeentulo. Suomessa suurin osa rahaetuuksista haetaan Kelasta, ja viimesijaista toimeentulotukea myöntävät Kela ja hyvinvointialue yhdessä. Tämä sivu näyttää kokonaisuuden ja ohjaa tarkempiin sivuihin.

Mistä sosiaaliturva koostuu?

Toimeentuloturva jaetaan kolmeen osaan: sosiaalivakuutukseen, sosiaaliavustuksiin ja viimesijaiseen toimeentulotukeen. Sosiaalivakuutukseen kuuluvat muun muassa lakisääteinen eläke, sairausvakuutus ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Palveluiden puolella viranomaisten on järjestettävä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Toimeentulotuki on näistä viimesijainen osa. Lain mukaan tukea hakevan on haettava ensin hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet, esimerkiksi opiskelun tai työttömyyden aikana, ja jos hän ei hae, perusosaa alennetaan.

Mistä haet mitä?

TilanteesiEtuus tai palveluKuka päättää
Työttömänä ilman oikeutta ansiopäivärahaanYleistukiKela
Opiskelet päätoimisestiOpintotuki: opintoraha, opintolaina ja asumislisäKela
Rahat eivät riitä välttämättömiin menoihinPerustoimeentulotukiKela
Erityiset menot, joihin perustuki ei riitäTäydentävä ja ehkäisevä toimeentulotukiHyvinvointialue
Ruoka tai lääke loppumassa hetiKiireellinen osuus toimeentulotuestaKela

Lähde: Kela, laki toimeentulotuesta (Finlex).

Mikä on toimeentulotuen paikka kokonaisuudessa?

Laki toimeentulotuesta määrittelee tuen viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi, joka turvaa vähintään välttämättömän toimeentulon. Kela käsittelee perustoimeentulotuen ja hyvinvointialue täydentävän ja ehkäisevän tuen. Hakemus tehdään ensin Kelalle, ja päätös tulee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Kun tarvitset tukea heti, kiireellinen osuus käsitellään samana tai seuraavana arkipäivänä. Käy läpi sivut toimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki ennen hakemista.

Jos tarvitset puhetta ammattilaisen kanssa, laki antaa oikeuden henkilökohtaiseen keskusteluun Kelan työntekijän tai hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä.

Kuka on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan?

Kelan etuudet perustuvat pääsääntöisesti vakinaiseen asumiseen Suomessa. Kela määrittelee sen niin, että sinulla on täällä varsinainen asunto eli koti ja vietät maassa vähintään puolet vuodesta. Työ Suomessa voi myös oikeuttaa etuuksiin. Kansalaisuus ei ole edellytys.

Ulkomaalaisten kohdalla on huomattava muutos. Kelan mukaan EU:n, ETA:n ja Sveitsin ulkopuolisen maan kansalaisella pitää olla voimassa oleva oleskelulupa, jotta hän saa asumisperusteisia Kela-etuuksia, kuten yleistä asumistukea, lääkekorvauksia, kansaneläkettä ja lapsilisää. Jos lupahakemus on kesken ja haettu ennen vanhan luvan päättymistä, oikeus säilyy päätökseen asti. Kiireellisissä tilanteissa Kela voi antaa maksusitoumuksen välttämättömiin tarpeisiin, kuten ruokaan ja reseptilääkkeisiin.

Toimeentulotuessa sääntö on oma: tuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle, mutta kiireellisessä tilanteessa jokaisella maassa oleskelevalla on oikeus välttämättömään apuun. Opiskelun vuoksi Suomeen muuttavan oikeudesta Kelan etuuksiin kerrotaan sivulla toimeentulotuki opiskelijalle.

Muiden maiden järjestelmät, esimerkiksi Viron tai Yhdysvaltojen, ovat omia kokonaisuuksiaan. Tämä sivu käsittelee Suomen sosiaaliturvaa.

Miten sosiaaliturva on viime aikoina muuttunut?

Sosiaaliturvaan on tehty kaksi isoa muutosta, jotka käytännössä näkyvät toimeentulossa.

Ensimmäinen on toimeentulotukilain uudistus, joka on tullut voimaan. Kelan mukaan perusosan leikkaus 18 vuotta täyttäneiltä alkoi maaliskuussa, ja perusosan alentamisen perusteet muuttuivat. Esimerkiksi perusosaa alennetaan 50 prosenttia, jos et ilmoittaudu työnhakijaksi tai et hae ensisijaisia tukia kuukauden kuluessa kehotuksesta. Alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa.

Toinen on yleistuki, joka korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa. Yleistuen määrä on 37,21 euroa päivässä, ja Kelan mukaan sitä voi saada vain työnhakijaksi ilmoittautunut. Toukokuusta lähtien yleistuki on työttömän ensisijainen tuki toimeentulotukeen nähden.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva sosiaaliturvakomitea laatii ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi, ja valtioneuvoston mukaan uudistaminen tehdään vaiheittain. Uudistusten tarkka sisältö ja aikataulu kannattaa tarkistaa ministeriön ja Kelan sivuilta, sillä lakeja muutetaan edelleen.

Mitä toimeentulotuessa otetaan huomioon?

Toimeentulotuki lasketaan perheelle, ei vain yksittäiselle henkilölle. Lain mukaan perhe tarkoittaa yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alaikäistä lastaan sekä aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä. Tuki katsotaan jakautuvan saajien kesken yhtä suurina osuuksina, ellei olosuhteista muuta johdu.

Tukea myönnetään tarpeellisiin menoihin, joita ei pysty kattamaan käytettävissä olevilla tuloilla ja varoilla. Varoina ei oteta huomioon vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä. Tuloina ei huomioida esimerkiksi äitiysavustusta, vammaisetuuksista annetun lain mukaisia etuuksia eikä opintorahan oppimateriaalilisää.

Työttömän ja opiskelijan turva lyhyesti

Päätoimisen opiskelijan ensisijainen turva on opintotuki, johon kuuluvat opintoraha, opintolaina ja asumislisä ja joka edellyttää riittävää etenemistä opinnoissa. Opintolainan hakemista edellytetään toimeentulotukea hakevilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta.

Työttömän ensisijainen turva on ansiopäiväraha tai, jos siihen ei ole oikeutta, yleistuki. Yleistuessa pääoma- ja muiden kuin palkkatulojen tarveharkinnan raja on 311 euroa kuukaudessa, ja ilman ammatti- tai korkeakoulututkintoa odotusaika on 21 viikkoa. Kumpikin etuus haetaan ennen toimeentulotukea, ja ne ovat tapa varmistaa, että viimesijainen tuki jää todella viimeiseksi keinoksi.

Mikä on hyvinvointialueen ja Kelan työnjako?

Toimeentulotukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Kela hoitaa perustoimeentulotuen ja hyvinvointialue täydentävän ja ehkäisevän tuen. Täydentävän ja ehkäisevän tuen myöntää se hyvinvointialue, jonka alueella asut vakinaisesti, ja kiireellisessä tarpeessa alue, jossa oleskelet hakiessasi. Kelan ja hyvinvointialueen on tehtävä asiakkaan asiassa yhteistyötä, ja Kela voi pyytää hyvinvointialueen sosiaalihuollolta lausunnon, joka ei sido Kelaa mutta joka on otettava huomioon. Hyvinvointialueiden omat palvelut ja yhteystiedot löydät alueen sivulta, ja Helsingin kaupunki hoitaa tässä tehtävässä hyvinvointialueen osaa.

Mistä saat neuvoa?

Jos et tiedä, mitä etuutta kannattaa hakea, aloita kysymällä Kelalta tai hyvinvointialueesi sosiaalitoimistosta. Kelan toimeentulotukiasioissa asiakkaalla on oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun, ja päätökseen saa hakea muutosta: Kelan päätökseen vaaditaan oikaisua, ja hyvinvointialueen päätökseen haetaan muutosta sosiaalihuoltolain mukaan. Toimeentulotukea ei saa ulosmitata, joten sitä ei voi periä velkojen maksuun.

Etuuksien määrät muuttuvat indeksitarkistuksilla ja lakimuutoksilla. Tarkista siksi aina ajantasainen määrä Kelan laskurista ennen kuin teet talouden päätöksiä tuen varaan.

Lähteet

  • Oleskelulupavaatimus asumisperusteisissa Kela-etuuksissa 1.4.2026 alkaen; toimeentulotukilain uudistus voimaan 1.2.2026, perusosan leikkaus maaliskuussa 2026; yleistuki korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa 2026 (Kela).

Usein kysyttyä

Kuka on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan?

Kelan mukaan Kelan etuuksia voi yleensä saada, kun asuu Suomessa vakinaisesti eli on varsinainen asunto ja viettää vähintään puolet vuodesta maassa. Kansalaisuus ei ole edellytys. EU:n, ETA:n ja Sveitsin ulkopuolisen maan kansalaisella pitää 1.4.2026 alkaen olla voimassa oleva oleskelulupa asumisperusteisiin Kela-etuuksiin.

Saako ulkomaalainen Kelan tukia Suomessa?

Saa, jos täyttää etuuden ehdot, sillä kansalaisuus ei ratkaise. Toimeentulotuki myönnetään vakinaisesti Suomessa oleskelevalle, ja kiireellisessä tilanteessa jokaisella maassa oleskelevalla on lain mukaan oikeus välttämättömään apuun.