Vasso Etsi apua
Valikko
Toimeentulo ja perusturva

Toimeentulotukilaki: mitä laki sanoo

Laki toimeentulotuesta selitettynä pykälä pykälältä: kuka saa tukea, kuka päättää, määräajat, muutoksenhaku ja uudistuksen voimaantulopäivät Finlexin mukaan.

Laki toimeentulotuesta (1412/1997) säätää viimesijaisesta taloudellisesta tuesta, joka turvaa Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön ja perheen vähintään välttämättömän toimeentulon.

Laki
Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Perustoimeentulotuki
Kela
Täydentävä ja ehkäisevä tuki
Hyvinvointialue
Päätösaika
Viimeistään 7. arkipäivänä
Nainen tutkii papereita pöydän ääressä

Laki toimeentulotuesta määrää, kenellä on oikeus viimesijaiseen taloudelliseen tukeen, miten tuen määrä lasketaan ja kuka asiasta päättää. Alla pykälät käydään läpi selkokielellä; lain sanamuoto on aina ratkaiseva, ja ajantasainen teksti löytyy Finlexistä. Sivu ei anna yksilöllistä neuvontaa.

Oikeus ja velvollisuudet (1, 2, 2 a ja 2 b §)

Lain 1 §:n mukaan toimeentulotuki turvaa henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämättömän toimeentulon. Pykälän 2 mukaan jokaisella on oikeus tukeen, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muilla etuuksilla, tuloillaan tai varoillaan taikka elatusvelvollisen huolenpidolla.

Samalla lakiin kuuluu velvollisuuksia:

  • huolehtia kykynsä mukaan itsestään sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta (2 §)
  • ilmoittautua kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi, ellei lain luettelemaa poikkeusta ole (2 a §)
  • hakea ensisijaisia etuuksia, esimerkiksi opintotukea tai työttömyysetuutta (2 b §).

Poikkeuksia työnhakuvelvollisuuteen ovat muun muassa vähintään 30 tuntia viikossa palkansaajana työskentely, päätoiminen opiskelu ensisijaisella etuudella, kotihoidon tuen saaminen alle 3-vuotiaan hoitoon, omaishoitajuus ja asevelvollisuus. Opiskelijan tilanne on kuvattu sivulla toimeentulotuki opiskelijalle.

Kuka päättää: Kela vai hyvinvointialue (4, 14 ja 14 c §)

Pykälän 4 mukaan Kela vastaa perustoimeentulotuesta ja hyvinvointialue täydentävästä ja ehkäisevästä tuesta, kun taas sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää toimintaa. Hakemus tehdään ensin Kelalle (14 §). Täydentävä tai ehkäisevä hakemus tehdään hyvinvointialueelle, kun Kelan päätös on olemassa. Kela toimittaa hakijan pyynnöstä hakemuksen eteenpäin, jos siinä on muita kuin Kelan menoja (14 c §).

Miten tuki määräytyy (6, 7, 9–13 §)

Tuen määrä on laissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (6 §). Perusosa kattaa jokapäiväisiä menoja, ja asumis- ja terveysmenot huomioidaan tarpeellisen suuruisina muina perusmenoina (7 a ja 7 b §). Perusosan eurot ovat sivulla toimeentulotuen määrä, koska ne tarkistetaan indeksillä (9 a §).

Perusosaa voidaan alentaa 20, 40 tai 50 prosenttia, mutta vain jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa eikä ole kohtuutonta (10 §). Varoina ei huomioida vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä (12 §). Tuki määrätään kuukaudelta (13 §).

Perhe, tulot ja varat (3, 11 ja 12 §)

Perheeseen luetaan yhteistaloudessa asuvat vanhemmat, vanhemman alaikäinen lapsi, aviopuolisot ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät. Kaikkia perheenjäseniä pidetään tuen saajina, ja tuen katsotaan jakautuvan heidän kesken yhtä suurina osuuksina, ellei olosuhteista muuta johdu (3 §). Tuloina ei oteta huomioon esimerkiksi äitiysavustusta, vammaisetuuksista annetun lain mukaisia etuuksia eikä opintorahan oppimateriaalilisää (11 §).

Käsittelyajat ja oikeus keskusteluun (14 a, 14 b ja 14 d §)

Päätös on tehtävä viivytyksettä, viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa päätös tehdään samana tai seuraavana arkipäivänä. Asiakkaalla on oikeus keskustella henkilökohtaisesti Kelan työntekijän tai hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä.

Ilmoitusvelvollisuus ja takaisinperintä (17–23 §)

Hakijan on annettava kaikki tuen kannalta välttämättömät tiedot ja ilmoitettava muutoksista välittömästi (17 §). Tukea ei saa periä takaisin, ellei laissa toisin säädetä (19 §). Perintä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos tuki on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin (20 §).

Muutoksenhaku ja suoja (24 ja 26 §)

Kelan päätökseen vaaditaan oikaisua hallintolain mukaan, ja sen jälkeen asia voi mennä hallintotuomioistuimeen. Hyvinvointialueen päätökseen haetaan muutosta sosiaalihuoltolain 6 luvun mukaan (24 §). Toimeentulotukea ei saa ulosmitata eikä käyttää kuittaukseen (26 §).

Ketä laki koskee?

Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle. Oleskelun tosiasiallinen luonne selvitetään yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Kiireellisessä tilanteessa jokaisella maassa oleskelevalla on kuitenkin oikeus välttämättömään apuun (27 §).

Uudistus ja ajantasaisuus

Finlexin voimaantulosäännösten mukaan lain muutos on tullut voimaan. Sen 7 a § asumismenoista ja 27 f § tulevat voimaan vasta erikseen säädettyinä ajankohtina. Kelan mukaan perusosan leikkaus 18 vuotta täyttäneiltä alkoi maaliskuussa ja yleistuki korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa. Tarkista lain nykyinen sanamuoto aina Finlexistä; työttömän tilanteesta kerrotaan sivulla yleistuki.

Lähteet

  • Toimeentulotukilain muutos 26/2026: voimaan 1.2.2026; 7 a § voimaan 1.12.2026 ja 27 f § 1.1.2027 (Finlex). Perusosan leikkaus maaliskuussa 2026 ja yleistuki toukokuussa 2026 (Kela).

Usein kysyttyä

Mistä löytyy laki toimeentulotuesta ajantasaisena?

Ajantasainen teksti on Finlexissä numerolla 1412/1997. Finlex näyttää myös muutosten voimaantulosäännökset, joista näkee, mitkä pykälät tulevat voimaan myöhemmin.

Mitä muita lakeja toimeentulotuessa sovelletaan?

Muutoksenhaussa sovelletaan sosiaalihuoltolain 6 lukua ja Kelan päätösten oikaisuvaatimuksessa hallintolakia. Hallintotuomioistuinasiat kuuluvat lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.