Päihdekuntoutus ja päihdeklinikka

Mitä päihdekuntoutus on?

Päihdekuntoutus on päihdehoidon pitempiaikainen jatkovaihe katkaisu- tai vieroitushoidon ja arjen välillä. Hyvinvointialueilla on omia kuntouttavan hoidon paikkoja, ja lisäksi on laaja valikoima yksityistä avo- tai laitosmuotoista kuntoutusta, johon hyvinvointialue voi myöntää maksusitoumuksen. Keskeisiä työmuotoja ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut, yhteisöhoito, elämänhallinnan parantaminen, toiminnallinen viikko-ohjelma, fyysisen ja psyykkisen terveyden hoito sekä jatkohoidon suunnittelu.

Päihdehuoltolain osia on kumottu vuoden 2022 lailla, ja sosiaalihuollon päihdetyöstä säädetään sosiaalihuoltolain 24 §:ssä. Sen mukaan päihdetyöhön kuuluvat ohjaus ja neuvonta, päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen suunnatut erityispalvelut sekä muut päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Raskaana olevalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.

Miten päihdekuntoutukseen pääsee?

Aloita ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen päihdepalveluihin tai terveysasemaan. Päihdelinkki neuvoo tarkistamaan oman hyvinvointialueen verkkosivuilta, mitä päihdepalveluja alueella on ja miten niihin hakeudutaan. Hoitopaikkoja ylläpitävät hyvinvointialueet, ja yksikön nimi voi olla esimerkiksi päihdeklinikka tai A-klinikka. Joillakin alueilla palvelut on yhdistetty mielenterveyspalveluihin, jolloin sama tiimi hoitaa molempia.

Kun avohoito ei riitä, laitoskuntoutukseen tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden tai A-klinikan maksusitoumus. Maksusitoumuksen myöntää siis hyvinvointialue. Hoitoon hakeutumista pidetään usein häpeällisenä, mutta oikeaa arviota varten tarvitaan todelliset tiedot käytöstä. Päihdelinkki muistuttaa, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luottamuksellisia ja että palveluun mennessä mukaan otetaan Kela-kortti.

Nuorille on omia avopalveluja, yleensä noin 13–24-vuotiaille, ja ikärajat vaihtelevat alueittain. Nuorisoasemat ovat yleensä maksuttomia eikä lähetettä tarvita.

Paljonko päihdekuntoutus maksaa?

Avohoito A-klinikalla on maksutonta pysyvästi Suomessa asuvalle. Terveysasemien palvelut ovat useimmilla alueilla maksullisia, mutta maksut eivät ole suuria. Laitoshoidosta voidaan periä asiakasmaksuasetuksen mukainen hoitopäivämaksu; enimmäismäärät on säädetty asetuksella, ne tarkistetaan vuosittain, ja hyvinvointialueet julkaisevat omat maksunsa. Siksi tässä ei esitetä summia vaan neuvotaan tarkistamaan hinta oman alueen asiakasmaksuista; yleiset säännöt on koottu sivulle asiakasmaksut.

Kuntoutuksen ajalta toimeentuloon voi saada tukea. Kela voi maksaa kuntoutusrahaa hyvinvointialueen sosiaalihuoltolain mukaisen päihde- tai riippuvuuskuntoutuksen ajalta, jos kuntoutusrahan yleiset ehdot täyttyvät; ehdot ja hakeminen on kuvattu sivulla kuntoutusraha.

Avokuntoutus vai laitoskuntoutus?

Avohoidossa käydään ajanvarauksella tai päivystysaikana, ja arki jatkuu kotona. Laitoskuntoutus on tarkoitettu niille, joille avohoito ei riitä. Päihdelinkin mukaan laitoskuntoutus kestää yleensä 1–4 viikkoa, mutta joskus pidempään, ja siihen kuuluu yksilö- ja ryhmäkeskusteluja sekä elämän suunnittelua laitosjakson jälkeiseen aikaan. Jos asuminen vaatii päivittäistä tukea, päihdehuollon asumispalvelut tarjoavat tukiasumista tai pitkäaikaisempaa palveluasumista. Vertaistuki, kuten A-killat, AA, NA ja läheisille Al-Anon, täydentää hoitoa.

Jos avohoito on osoittautunut riittämättömäksi, kysy hyvinvointialueen sosiaalipalveluista tai päihdeklinikalta laitoskuntoutuksen maksusitoumusta.

Entä pelaamisen ja läheisen tilanne?

Päihdelinkki ohjaa myös silloin, kun huolena on oma tai läheisen pelaaminen: apua on saatavilla perus- ja erityispalveluista ja yksityisiltä tarjoajilta, ja tietoa tukipalveluista löytyy Peluurin verkkosivuilta. Läheisille on tarjolla vertaistukea Al-Anon-ryhmissä, ja sosiaalihuollon päihdetyö kohdistuu lain mukaan myös omaisiin ja muihin läheisiin.

Mitä päihdeklinikalla tapahtuu?

Päihdelinkin mukaan avohoitoyksiköissä on mahdollisuus oman tilanteen kartoitukseen, palveluohjaukseen ja yksilö- tai ryhmämuotoiseen kuntoutukseen tai terapiaan. A-klinikalla aluksi selvitetään, millaista hoitoa tarvitaan, ja hoitoon kuuluu terapiakeskusteluja. Hoidon kannalta on tärkeää, että itse haluaa muutosta päihteiden käyttöön. Palveluja käyttävät myös läheiset: sosiaalihuoltolain 24 § mainitsee erikseen päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut erityispalvelut.

Joillakin hyvinvointialueilla palveluja tarjotaan terveysasemilla, joissa työskentelee mielenterveys- ja päihdehoitajia. Työssäkäyvä voi hakeutua myös työterveyshuoltoon, jos työnantajan järjestämä työterveyshuolto kattaa päihdehoidon; asia kannattaa tarkistaa työnantajalta.

Muut palvelut: korvaushoito, selviämisasema ja asuminen

Päihdekuntoutuksen rinnalla on muita palveluja. Opioidiriippuvaisille tarjotaan korvaushoitoa sekä siihen erikoistuneissa avohoitoyksiköissä että terveyskeskuksissa. Selviämisasema tarjoaa vahvasti päihtyneelle tilapäisen suojan siihen asti, että hän selviää, ja terveysneuvontapisteisiin huumeita suonensisäisesti käyttävä voi mennä ilman ajanvarausta ja nimeään kertomatta. Päiväkeskukset tarjoavat ryhmätoimintaa, ruokailua ja pyykinpesua. Päihdehuollon asumispalvelut on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat asumiseensa tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea: tukiasumisen tavoitteena on kuntouttaa itsenäiseen asumiseen tai työhön, palveluasuminen on tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen.

Voiko hoitoon määrätä vastoin tahtoa?

Päihdehuoltolain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset ovat edelleen voimassa.

Lain 10 §:n mukaan hoitoon voidaan määrätä tahdostaan riippumatta henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joka ilman päihteiden käytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa on välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Lain 11 §:n mukaan terveysvaaran perusteella tehtävä määräys voi kestää enintään viisi vuorokautta, ja se perustuu toisen lääkärin lausuntoon. Hyvinvointialueen on järjestettävä tämä hoito osana perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Tahdosta riippumaton hoito on poikkeus, ja se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa vapaaehtoinen hoito ei ole mahdollista tai riitä. Määräyksen tekee terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri, ei sosiaalityöntekijä eikä läheinen.

Yksityinen päihdekuntoutus

Yksityisiin päihdehoidon palveluihin voi mennä ilman lähetettä tai maksusitoumusta. Silloin maksat kaiken itse. Yksityisiä yrityksiä löytää hakukoneella; kysy hinta, hoidon sisältö ja hoitajien pätevyys etukäteen. Hyvinvointialue voi myöntää maksusitoumuksen myös yksityiseen kuntoutukseen.

Entä jos tilanne on akuutti?

Jos päihteiden käyttö on johtanut tai johtamassa vakavaan vaaratilanteeseen tai tajunnan menetykseen, soita 112. Vahvassa päihtymystilassa, kun olet huolissasi, soita 116 117. Vieroitusoireiden hoidosta kerrotaan sivulla katkaisuhoito, ja jos mielenterveys kuormittaa, mielenterveyspalvelut kokoaa reitit. Puhuttavaa tarvitessasi auttavat kriisipuhelimet.