Sosiaalipalvelut: mitä ne ovat ja miten ne saa

Mitä sosiaalipalveluihin kuuluu?

Sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä muun muassa seuraavat palvelut. Taulukko kertoo, mihin tilanteeseen kukin on tarkoitettu.

Lähde: Finlex, sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 14-26 §. Lisäksi hyvinvointialueen on huolehdittava vammaispalveluista, kehitysvammaisten erityishuollosta ja toimeentulotuesta.

Mitä aikuisten sosiaalipalvelut ovat?

Aikuisten sosiaalipalveluissa keskeistä on aikuissosiaalityö. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kuvaa sen palveluksi, joka auttaa löytämään ratkaisuvaihtoehtoja sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kuten elämäntilanteen muutoksiin ja kriiseihin. Apua saa esimerkiksi elämänhallintaan ja rahavaikeuksiin, etuuksien ja palvelujen hakemisen neuvontaan sekä väkivaltaan, päihteiden ongelmakäyttöön, mielenterveysongelmiin ja asunnottomuuteen.

Lain mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvat sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Jos arjessa tarvitaan käytännön apua, kotipalvelu voi sisältää asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, asiointiin ja muihin jokapäiväisiin tehtäviin avustamista. Kotiin annettavat palvelut ovat lain mukaan ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista.

Mitä lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat?

Lapsella ja perheellä on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Perhetyöllä tuetaan perheen voimavaroja ja vuorovaikutusta, ja sitä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvonta tukee vanhemmuutta ja lapsen kasvua, ja lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta huolehtii tapaamisoikeuden toteutumisesta lapsen edun mukaisesti.

Satakunnan hyvinvointialue kuvaa lapsiperheiden palvelujen perustaksi perhesosiaalityön, jonka käytössä ovat perhetyö, kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta sekä muut alueen palvelut. Lastensuojelun tarve selvitetään erikseen, ja sitä koskevat ohjeet ovat sivulla lastensuojelu.

Päihde- ja mielenterveystyö sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluvat ohjaus ja neuvonta sekä päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen suunnatut erityispalvelut. Raskaana olevalla on lain mukaan oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Mielenterveystyö sisältää muun muassa ohjausta ja neuvontaa sekä yksilön ja perheen psykososiaalista tukea.

Koti, asuminen ja ympärivuorokautinen hoiva

Asumiseen liittyvät sosiaalipalvelut on porrastettu tarpeen mukaan. Tilapäinen asuminen on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee lyhytaikaista ja kiireellistä apua asumisensa järjestämiseen. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai sinne siirtymiseen. Laitospalveluissa hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta annetaan laitoksessa, mutta pitkäaikainen laitoshoito on mahdollista vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua tai laissa on siitä erikseen säädetty.

Jos kyse on arjen tukemisesta kotona, tukipalveluina voidaan järjestää ateria-, vaatehuolto-, siivous- ja asiointipalvelua sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevaa palvelua. Kun tuen tarve on tilapäistä, tavoitteena on oikea-aikaisilla ja riittävillä palveluilla ehkäistä pidempiaikaisen tuen tarvetta.

Miten sosiaalipalveluja haetaan?

Aloita ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueesi sosiaalipalveluihin. Kanavat vaihtelevat: Pohteen aikuissosiaalityössä on puhelinaika, chat ja sähköinen asiointi, ja Satakunnassa lapsiperheiden palveluihin voi olla yhteydessä sovelluksen viestillä. Ota yhteyttä mahdollisimman varhain, kuten Pohteen sivu neuvoo. Alueesi kanavat löytyvät sivulta hyvinvointialueet.

Ilmoituksen voi tehdä muukin kuin asiakas itse. Sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaan myös muu kuin ammattilainen voi ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta, ja Satakunnassa yhteyttä voi ottaa lapsen tilanteesta huolestunut sukulainen, ystävä tai naapuri.

Mitä palvelutarpeen arvioinnissa tapahtuu?

Palvelutarpeen arviointi on lain mukaan oikeutesi: henkilöllä on oikeus saada se, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Arviointi aloitetaan viipymättä ja saatetaan loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja saatettava valmiiksi kolmessa kuukaudessa. Arvioinnissa sinulle selvitetään oikeutesi ja velvollisuutesi sekä vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa. Satakunnan hyvinvointialue kertoo, että lapsiperheen arviointi sisältää keskimäärin 1-5 tapaamista.

Arviointia täydentää asiakassuunnitelma, ellei sen laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Siihen kirjataan tuen tarve, palvelut, tavoitteet ja seuranta. Menettelyt on selitetty sivulla palvelutarpeen arviointi.

Mistä saa kiireellistä apua?

Kiireellinen apu arvioidaan välittömästi, kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä saa tietää avun tarpeessa olevasta henkilöstä. Lain mukaan sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kaiken ikäisille kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Pohde kertoo sosiaali- ja kriisipäivystyksen olevan aina avoinna. Välitön hengenvaara tai väkivaltatilanne kuuluu hätänumeroon; siitä, mitä sosiaalipäivystys tekee, kerrotaan sivulla sosiaalipäivystys.

Lapsella ja perheellä on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut, ja ne on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

Mitä jos palvelua ei myönnetä tai olet tyytymätön?

Päätöksen mukana tulee ohje muutoksenhausta; keinot on selitetty sivulla oikaisuvaatimus. Jos olet tyytymätön kohteluun tai palvelun laatuun, voit tehdä muistutuksen ja pyytää apua sosiaaliasiamieheltä.