Avioero Suomessa: mitä se tarkoittaa käytännössä

Miten avioliitosta erotaan?

Ero etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä jätetään avioerohakemus, ja harkinta-aika alkaa: yhteisessä hakemuksessa hakemuksen saapuessa tuomioistuimeen ja yksin tehdyssä silloin, kun hakemus annetaan tiedoksi toiselle puolisolle. Toisessa vaiheessa, kun aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan eroon, jos he yhdessä tai toinen heistä sitä vaatii. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti OmaTuomioistuin-palvelussa tai kirjallisesti käräjäoikeuteen postitse, sähköpostilla tai kansliaan viemällä, ja lapsia koskevat vaatimukset esitetään erillisellä liitteellä. Vaiheet on kuvattu tarkemmin sivuilla avioerohakemus ja avioeron toinen vaihe.

Harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä kaksi viimeistä vuotta. Käräjäoikeus tarkistaa asian yleensä väestötietojärjestelmästä, ja tarvittaessa hakija toimittaa selvityksen, esimerkiksi vuokrasopimuksen.

Mitä tarkoittaa yksipuolinen avioero?

Yksipuolisessa avioerossa vain toinen puoliso hakee eroa. Käräjäoikeus antaa hakemuksen ja kutsun tiedoksi toiselle puolisolle siten kuin haasteen tiedoksiannosta säädetään, ja varaa hänelle tilaisuuden tulla kuulluksi (avioliittolaki 28 §). Toisen puolison vastustus ei estä eroa: harkinta-aika alkaa tiedoksisaannista, ja kun kuusi kuukautta on kulunut, ero tuomitaan, jos toinen heistä sitä vaatii.

Poikkeuksellisesti ero tuomitaan ilman harkinta-aikaa myös, jos puolisot ovat keskenään lähisukulaisia tai avioliitto on solmittu aikaisemman avioliiton ollessa voimassa (27 §). Silloin virallinen syyttäjä ajaa asiaa.

Milloin avioero on virallinen?

Avioliitto purkautuu, kun käräjäoikeus on tuominnut puolisot eroon toisen vaiheen hakemuksen perusteella. Jos kumpikaan ei vaadi eroa vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta, avioliitto jää voimaan. Päätöksen lainvoimaisuuden ajankohdasta kannattaa kysyä käräjäoikeudelta, koska esimerkiksi osituksen aikarajat lasketaan lainvoimaisesta päätöksestä.

Mitä tapahtuu lapsille ja asumiselle?

Avioeroasian yhteydessä voi vaatia lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta päättämistä. Vanhemmat voivat myös sopia näistä itse ja viedä sopimuksen hyvinvointialueen lastenvalvojan vahvistettavaksi, jolloin sopimus sitoo vanhempia. Vanhemmat voivat jäädä yhteishuoltajiksi, tai toinen vanhempi voi olla yksinhuoltaja, jos se toimii perheessä paremmin. Lapsi voi asua vuorotellen kummankin vanhemman luona, vakituisesti toisen vanhemman luona tai vanhempien vuorotellessa lapsen vanhassa kodissa. Vuoroasumisessa kotien tulee olla lähellä toisiaan, ja lapsella on vain yksi virallinen kotiosoite. Lastenvalvojan aika kannattaa varata ajoissa, koska vastaanotolle voi joutua odottamaan kuukausia, ja sopimusta pohjustaa vanhemmuussuunnitelma. Elatusavun määrä lasketaan lapsen tarpeen ja vanhempien maksukyvyn mukaan.

Tuomioistuin voi päättää, kumpi puolisoista saa jäädä yhteiseen kotiin (avioliittolaki 24 §). Päätös raukeaa viimeistään kahden vuoden kuluttua.

Miten omaisuus ja velat jaetaan?

Omaisuus jaetaan osituksessa. Pääsääntö on, että kumpikin saa puolet siitä omaisuudesta, johon puolisoilla on avio-oikeus, ja varakkaampi puoliso maksaa tasoituksen tasinkona. Avioehto, perintö ja lahjat voivat rajata omaisuutta osituksen ulkopuolelle. Avioehto on kirjallinen ja rekisteröitävä sopimus, jolla puolisot rajaavat omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle, eikä sitä voi enää tehdä tai muuttaa avioerohakemuksen jättämisen jälkeen. Omaisuuden jaosta kerrotaan sivulla ositus avioerossa.

Velkojen osalta lähtökohta on, että kumpikin vastaa itse velasta, jonka on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Perheen elatusta varten tehdystä velasta ja yhdessä tehdystä velasta puolisot vastaavat kumpikin omasta ja toisensa puolesta (avioliittolaki 52 ja 53 §). Osituksessa puolisoiden velat otetaan huomioon omaisuuden arvoa laskettaessa.

Uusi aikaraja koskee avio-oikeutta: lain mukaan avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, ellei vanhentumista ole katkaistu tai pidemmästä ajasta sovittu. Laki on voimassa, ja jo aiemmin purkautuneisiin avioliittoihin vanhentuminen tulee aikaisintaan viiden vuoden kuluttua voimaantulosta. Jos ositus on tekemättä, asia kannattaa hoitaa ennen kuin raja lähestyy.

Maksetaanko puolisoelatusta?

Avioeron yhteydessä tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison maksamaan elatusapua puolisolleen, jos tämän katsotaan tarvitsevan sitä ja maksu on maksajan kyky huomioon ottaen kohtuullinen. Elatusapu voidaan vahvistaa toistaiseksi, määräajaksi tai kertasuorituksena (48 §). Puolisot voivat myös sopia asiasta, ja sopimus vahvistetaan hyvinvointialueella, jolloin sitä voi periä kuin tuomioistuimen päätöstä.

Mitä kannattaa tehdä ensin?

Seuraavat säännöt auttavat valitsemaan järjestyksen.

• Jos molemmat haluavat eron, tehkää yhteinen hakemus. Jos vain toinen haluaa, hae yksin.
• Jos olette asuneet erillään kaksi vuotta, hae ero ilman harkinta-aikaa ja liitä tarvittaessa selvitys.
• Jos teillä on lapsia, sopikaa asumisesta ja elatuksesta lastenvalvojan kanssa harkinta-aikana.
• Jos omaisuus on epäselvää tai tarvitset avioehtoa, muista, että avioehtoa ei voi enää tehdä hakemuksen jälkeen; ositus voi alkaa heti.
• Jos tulot ovat pienet, selvitä oikeusapu ennen maksun maksamista.
• Jos avioero on jo vanha eikä omaisuutta ole jaettu, tarkista kymmenen vuoden aikaraja.

Jos avioliitolla on kansainvälisiä yhteyksiä, jotkin asiat voivat määräytyä ulkomaisen lain mukaan, ja siksi kannattaa kysyä kansainväliseen perheoikeuteen perehtyneeltä lakimieheltä.

Paljonko avioero maksaa?

Käräjäoikeus perii ensimmäisestä vaiheesta ja jatkokäsittelystä omat maksunsa, ja oikeusapua saanut on vapaa maksuvelvollisuudesta. Summat, maksuvelvollisuus ja muut kulut on koottu sivulle avioeron hinta. Käräjäoikeusmaksuihin eivät sisälly asianajajan tai pesänjakajan palkkiot. Kulut voi korvata myös kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus, jos vakuutus sisältää sellaisen, joten selvitä se vakuutusyhtiöstä ennen asianajajan palkkaamista.

Miten sukunimi vaihdetaan avioeron jälkeen?

Sukunimen muutos haetaan Digi- ja väestötietoviraston nimenmuutospalvelussa. Palvelu on maksullinen.

Mistä apua saa?

Oikeusavun saaminen riippuu hakijan tuloista, menoista ja varallisuudesta, ja neuvoja saa valtion oikeusaputoimistoista, asianajajilta ja muilta lakimiehiltä. Harkinta-aikana puolisoiden käytössä on perheasioiden sovittelu, josta käräjäoikeus ilmoittaa päätöksessään lykätä asian käsittelyä. Lasten asioissa apua saa hyvinvointialueen lastenvalvojalta.

Lähteet

• Avio-oikeuden vanhentumista koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.6.2026.