Onko kuljetuspalvelu sama asia kuin liikkumisen tuki?

Kuljetuspalvelu on yksi liikkumisen tuen toteuttamistavoista. Vammaispalvelulaissa liikkumisen tuki voidaan toteuttaa myös henkilökohtaisella avulla, saattajalla, auton käyttöön antamisella tai muulla soveltuvalla tavalla.

Voinko käyttää kuljetuspalvelua toiseen kuntaan?

Vammaispalvelulain mukaan muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä oman kunnan alueella, toiminnallisiin lähikuntiin ja oman elämän kannalta merkittäviin kuntiin. Erityisestä syystä myös kertaluonteisesti muualle.

Kuljetuspalvelu vammaiselle ja ikääntyneelle

Kuljetuspalvelu on hyvinvointialueen järjestämä matkapalvelu henkilölle, joka ei pysty käyttämään julkista liikennettä itsenäisesti. Se perustuu joko vammaispalvelulakiin, jossa kuljetuspalvelu on yksi liikkumisen tuen muoto, tai sosiaalihuoltolakiin, jossa tuki on tarkoitettu toimintakyvyltään heikentyneille esimerkiksi ikääntyneille. Kumpi laki sovelletaan, ratkaisee palvelutarpeen arvio, ja päätöksen tekee hyvinvointialue.

Mikä ero on vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain kuljetuspalvelulla?

Vammaispalvelulain liikkumisen tukeen on oikeus vammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty käyttämään julkista joukkoliikennettä itsenäisesti ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (28 §). Tuki on lakisääteinen oikeus, ja sen määrä ja toteutustapa kirjataan päätökseen.

Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumista tukeva palvelu on tarkoitettu henkilölle, joka ei sairauden, vamman tai muun toimintakykyä alentavan syyn takia kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä itsenäisesti ja tarvitsee palvelua asioimiseen tai muuhun jokapäiväiseen elämään (23 §). Laissa esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne, myös kutsu- ja palveluliikenne, on ensisijainen tapa järjestää liikkuminen. Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla.

Jos vamma tai sairaus aiheuttaa erityisiä vaikeuksia liikkua, hae ensin vammaispalvelulain mukaista liikkumisen tukea.
Jos kyse on ikääntymisen tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi tarvittavista asiointimatkoista, kysy sosiaalihuoltolain mukaista palvelua.
Jos olet epävarma, kuvaa hakemuksessa tarpeesi, ja alue arvioi, kumpi laki soveltuu.

Kuinka monta matkaa kuljetuspalveluna saa?

Vammaispalvelulain mukaan työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan matkoihin on oikeus saada tukea välttämättä tarvittava määrä (30 §). Muuhun tavanomaiseen elämään kuuluviin matkoihin, kuten asiointiin ja vapaa-ajan menoihin, on oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa, ellei hae vähempää.

Matkan aikana on oikeus kohtuulliseen pysähdykseen tai poikkeamaan asiointia varten. Jos henkilö on saanut käyttöönsä auton tai tukea sen hankintaan, hänellä on lisäksi oikeus vähintään 24 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa. Matkoja voi hakemuksesta saada myös euromääränä tai kilometri- ja euromääränä, ja hakija voi pyytää siirtymistä takaisin matkamääräperusteiseen tukeen.

Sosiaalihuoltolain mukaiselle palvelulle laki ei aseta samanlaista vähimmäismatkamäärää, joten alue määrittelee palvelun laajuuden omien perusteidensa mukaan. Kysy alueeltasi voimassa olevat perusteet.

Mihin matkoihin liikkumisen tukea järjestetään?

Vammaispalvelulain mukaan tukea järjestetään työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja muun tavanomaisen elämän matkoihin (28 §). Tarvittaessa se kattaa myös valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkat. Tämä tarkoittaa, että työssäkäyvän tai opiskelijan arki ei jää kuukausittaisen matkamäärän varaan, koska työ- ja opiskelumatkoihin tuki myönnetään välttämättä tarvittavan määrän mukaan.

Toteuttamistapaa, määrää ja alueellista laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu tarve, muut käytettävissä olevat palvelut ja toimintaympäristön esteettömyys. Jos kotisi ympäristö tai pysäkit ovat esteettömiä, tuen tarve voidaan arvioida eri tavalla kuin silloin, kun ne eivät ole. Kerro siksi hakemuksessa konkreettisesti, mikä estää julkisen liikenteen käytön, esimerkiksi matka pysäkille, vaihdot tai tarve saattajaan.

Minne kuljetuspalvelulla voi matkustaa?

Vammaispalvelulain mukaan muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella, oman kunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä oman kunnan ja elämän kannalta merkittävien kuntien välillä (31 §). Toiminnallinen lähikunta on lähin kunta, josta tarvittava palvelu on saatavissa. Elämän kannalta merkittävä kunta on kunta, jossa on toistuva tarve käydä esimerkiksi perhe- tai ystävyyssuhteen tai vapaa-ajan asunnon vuoksi.

Erityisestä syystä kertaluonteisia matkoja voi tehdä myös muihin kuntiin, ja euromääräperusteisia matkoja voi tehdä koko maassa. Kuljetuspalvelumatkoja voidaan yhdistellä samaan kulkuneuvoon, ellei siitä aiheudu kohtuutonta matka-ajan pitenemistä tai muuta kohtuutonta haittaa.

Millä tavoilla liikkumisen tuki voidaan toteuttaa?

Vammaispalvelulain mukaan tuki voidaan toteuttaa kuljetuspalveluna, henkilökohtaisen avun avulla, saattajan avulla, antamalla käyttöön auto tai muu kulkuneuvo, tukemalla sen hankintaa tai muulla soveltuvalla tavalla (29 §). Hyvinvointialueella on oltava käytettävissä vähintään henkilökohtainen apu sekä kuljetuspalvelu ja tarvittaessa siihen liitettävä saattajan apu. Auto tai tuki sen hankintaan voidaan antaa, jos liikkumisen tuen tarve on runsasta.

Sosiaalihuoltolaissa vaihtoehtoina ovat julkisten liikennevälineiden käytön ohjaus ja ohjattu harjoittelu, saattajapalvelu, ryhmäkuljetukset, taksilla tai invataksilla tapahtuvan kuljetuksen kohtuullisten kustannusten korvaaminen sekä muu soveltuva tapa. Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelun yhdistelmä voi olla käytännössä toimivin, jos tarvitset apua myös perillä. Henkilökohtaisesta avusta kerrotaan sivulla henkilökohtainen avustaja.

Mitä kuljetuspalvelu maksaa?

Palveluista perittävistä maksuista säädetään asiakasmaksulaissa (vammaispalvelulaki 38 §), ja hyvinvointialue päättää omavastuun perusteista. Esimerkiksi Helsingissä kuljetuspalvelumatkan omavastuu määräytyy HSL:n vyöhykelippujen hintojen mukaan: palvelualueella asiakas maksaa AB-vyöhykkeiden lipun hinnan mukaisen omavastuun. Helsinki toteaa hinnaston mukaan, että määrä muuttuu vuosittain HSL:n lippuhintojen mukana, eikä tässä siksi anneta euromäärää. Työ- ja opiskelumatkoissa voi olla kuukausihinta.

Tarkka omavastuu löytyy oman hyvinvointialueesi asiakasmaksuhinnastosta, ja se kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistä tilausta. Yleisemmin sosiaalipalvelujen maksuista kerrotaan sivulla asiakasmaksut.

Miten kuljetuspalvelua haetaan?

Kuljetuspalvelua ja liikkumisen tukea haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluista tai ikääntyneiden palveluista. Esimerkiksi Helsingissä liikkumisen tuki haetaan eri lomakkeella kuin muut vammaispalvelut, ja samassa yhteydessä on lääkärintodistuslomake. Muilla alueilla liitteet voivat olla toiset, joten tarkista vaatimukset alueen omilta sivuilta.

Etsi alueesi hakulomake tai sähköinen asiointi.
Kuvaa, millaisiin matkoihin tarvitset apua ja miksi julkinen liikenne ei onnistu.
Liitä pyydetyt todistukset tai lausunnot.
Odota päätöstä, jossa kerrotaan matkamäärä, toteutustapa ja alue.

Jos hakemus hylätään tai matkoja myönnetään liian vähän, päätökseen voi vaatia oikaisua (35 §). Menettelystä kerrotaan sivulla oikaisuvaatimus.

Tarkoitatko tavaroiden tai huonekalujen kuljetusta?

Kuljetuspalvelu-sivu käsittelee julkista kuljetuspalvelua henkilöille, ei yritysten tarjoamia muutto- tai tavarankuljetuspalveluja. Jos tarvitset huonekalujen kuljetusta, vertaile yksityisiä palveluntarjoajia; tässä käsitelty palvelu on tarkoitettu henkilön omaan liikkumiseen.

Lähde: Finlex, vammaispalvelulaki 675/2023 (28–31 §, 35 §, 38 §) ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (23 §); Helsingin kaupungin asiakasmaksuhinnasto.