Voiko perheenjäsen toimia henkilökohtaisena avustajana?

Voi erityisestä syystä, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista. Vammaispalvelulain 10 § sallii tämän poikkeuksena, ja hyvinvointialue arvioi perusteen päätöstä tehdessään.

Onko työnantajamalli pakollinen?

Ei ole. Hyvinvointialueen on päätettävä toteutustavasta henkilön oman mielipiteen, elämäntilanteen ja asiakassuunnitelmaan kirjatun tarpeen perusteella. Työnantajamalliin tarvitaan lisäksi henkilön oma suostumus.

Henkilökohtainen avustaja: oikeus ja hakeminen

Henkilökohtainen avustaja on vammaispalvelulain mukainen palvelu: vammaisella henkilöllä on oikeus saada toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa sekä vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnalliseen osallistumisessa (9 §). Palvelun tarkoitus on, että itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa myös silloin, kun tarvitsee toisen apua. Palvelun järjestää hyvinvointialue, ja sitä haetaan oman alueen vammaispalveluista.

Kuka voi saada henkilökohtaista apua?

Henkilökohtaisen avun saa vammainen henkilö, joka tarvitsee toisen apua jossakin edellä mainituista tilanteista ja kuuluu vammaispalvelulain soveltamisalaan. Lain keskeinen ehto on, että henkilö pystyy itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Avustaja ei siis päätä asioista henkilön puolesta, vaan toimii hänen ohjeidensa mukaan.

Jos tahdon ilmaiseminen on vaikeaa, kyse ei välttämättä ole oikeuden päättymisestä. Tällöin voi tulla kyseeseen erityinen osallisuuden tuki, joka on tarkoitettu myös tilanteisiin, joissa henkilökohtainen apu ei sovi (12 §). Laki kokonaisuutena on esitelty sivulla vammaispalvelulaki.

Kuinka paljon apua saa?

Päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa apua saa sen verran kuin henkilö välttämättä tarvitsee. Vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen laki takaa yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta (9 §).

Käytännössä päätöksessä vahvistetaan tuntimäärä ja se, mihin tarkoitukseen tunnit on myönnetty. Tarkista siis päätöksestä, onko tunnit myönnetty päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun vai vapaa-ajalle. Jos tarve muuttuu esimerkiksi uuden työpaikan tai opintojen vuoksi, päätöstä voi pyytää tarkistettavaksi.

Millä tavoilla henkilökohtainen apu toteutetaan?

Hyvinvointialueen on toteutettava henkilökohtaista apua vähintään yhdellä hyvinvointialuelain mukaisella tuottamistavalla sekä palvelusetelillä ja työnantajamallilla (10 §). Päätöstä tehdessä otetaan huomioon henkilön oma mielipide, elämäntilanne ja asiakassuunnitelmaan kirjattu avun tarve.

Työnantajamalli: valitset avustajasi itse ja toimit hänen työnantajanaan.
Palveluseteli: hankit avun palveluntuottajalta, ja setelin arvon on riitettävä myönnetyn avun hankkimiseen.
Alueen tuottama palvelu: hyvinvointialue tai sen palveluntuottaja järjestää avustajan.

Jos haluat itse valita avustajasi mutta et halua työnantajan tehtäviä, palveluseteli ja alueen tuottama palvelu ovat vaihtoehtoja. Jos taas arvostat sitä, että päätät itse, kuka tulee ja milloin, työnantajamalli antaa eniten päätösvaltaa. Yksityinen henkilökohtainen avustaja tarkoittaa käytännössä jompaakumpaa näistä: avustajan palkkaamista itse tai palvelun ostamista palvelusetelillä.

Mitä työnantajamalli tarkoittaa?

Työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa avustajan työsopimuslain mukaiseen työsuhteeseen ja toimii työnantajana, ja hyvinvointialue korvaa palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (11 §). Edellytyksenä on, että henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista ja antaa suostumuksensa, joka kirjataan asiakassuunnitelmaan. Alueen on ensin annettava riittävä selvitys työnantajan vastuista. Alaikäisen lapsen huoltaja tai edunvalvoja voi toimia työnantajana vastaavin edellytyksin.

Alue korvaa kohtuullisen palkan, työnantajan lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut välttämättömät ja kohtuulliset kulut palkkahallinnon kustannukset mukaan lukien. Korvauksen perusteet kirjataan asiakassuunnitelmaan ja päätökseen, ja alueen on annettava yksilöllistä neuvontaa ja tukea käytännön asioissa. Palkan määrästä kerrotaan sivulla henkilökohtaisen avustajan palkka.

Työnantaja tekee valitsemansa avustajan kanssa työsopimuksen, jossa sovitaan tehtävistä ja työajoista. Käytännön menettelyt, kuten palkanlaskennan ja työtuntien kirjaamisen tavat, vaihtelevat alueittain, joten tarkista käytäntö oman alueesi vammaispalveluista.

Mitä työsuhteesta on hyvä tietää työnantajana?

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus (HetaTES) on yleissitova, joten sitä noudattavat myös työnantajat, jotka eivät ole Heta-liiton jäseniä. Sopimus on määräaikainen. Se määrittelee muun muassa palkan vähimmäistason, työaikalisät ja arkipyhäkorvaukset, ja sitä heikommat ehdot ovat mitättömiä.

Irtisanomisaika on yksi kuukausi, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta, ja kaksi kuukautta, jos se on kestänyt yli viisi vuotta. Palkkaryhmiä on neljä (A, B1, B2 ja C), ja ryhmä riippuu avustajan pysyvistä työtehtävistä. Esimerkiksi nostot ja siirrot kuuluvat B1-ryhmään, itsenäinen lääkkeiden jako B2-ryhmään ja hengityslaitteen varassa elävän avustaminen C-ryhmään. Korkeampaa ryhmää haetaan hyvinvointialueelta lomakkeella.

Hyvinvointialue korvaa sopimuksen mukaiset korotetut palkat, esimerkiksi ilta- ja viikonlopputyön lisät, koska ne ovat työnantajana toimimisesta aiheutuvia lakisääteisiä kustannuksia.

Mitä avustaja saa ja ei saa tehdä?

Valtakunnallista tehtävälistaa, joka kertoisi kaikki sallitut ja kielletyt työt, ei ole. Avustajan tehtävät määräytyvät päätöksen, asiakassuunnitelman ja työsopimuksen mukaan, ja myönnetyt tunnit rajaavat sitä, mihin aikaan ja kuinka paljon työtä voi kirjata. Jos olet epävarma, kuuluuko jokin tietty askare apuun, kysy se vammaispalveluista ennen työsuhteen alkua ja pyydä vastaus kirjattavaksi päätökseen tai asiakassuunnitelmaan.

Laki sallii, että apuun kuuluu osana kokonaisuutta itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Hyvinvointialueen on järjestettävä henkilölle ja tarvittaessa avustajalle näiden toimenpiteiden edellyttämä ohjaus (9 §). Esimerkiksi lääkkeiden itsenäinen jakaminen tai pistäminen kuuluu työehtosopimuksessa korkeampaan palkkaryhmään, joten tällaiset tehtävät kannattaa kirjata sopimukseen selvästi.

Entä jos avustaja sairastuu tai poissaolo tulee yllättäen?

Sijaisjärjestelyt avustajan poissaolotilanteiden varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja päätökseen (10 §). Kysy siis jo hakuvaiheessa, miten sijainen hankitaan ja kuka vastaa kuluista. Ennakointi vähentää tilanteita, joissa tarvittava apu jää saamatta.

Miten haen henkilökohtaista apua?

Haet apua oman hyvinvointialueesi vammaispalveluista. Tyypillinen polku on seuraava:

Täytä alueesi hakemus ja kuvaa, missä tilanteissa tarvitset apua.
Palvelutarpeesi arvioidaan ja asiakassuunnitelma laaditaan. Arvion ja päätöksen tekee virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Saat päätöksen, jossa lukevat myönnetyt tunnit, tarkoitus ja toteuttamistapa.
Jos valitaan työnantajamalli, käyt läpi työnantajan velvollisuudet ja annat suostumuksen.

Perheenjäsen voi toimia avustajana vain erityisestä syystä ja jos se on henkilön edun mukaista (10 §). Jos tämä on sinulle tärkeää, perustele asia hakemuksessa.

Mitä teen, jos päätös on liian pieni tai kielteinen?

Päätökseen saa vaatia oikaisua (vammaispalvelulaki 35 §), ja oikaisuvaatimuksen päätöksestä voi valittaa hallintotuomioistuimeen (36 §). Ohjeet menettelystä ovat päätöksen liitteenä, ja yleisen kuvauksen löydät sivulta oikaisuvaatimus. Lue päätöksen mukana tulevat ohjeet heti, sillä niissä kerrotaan, mihin ja mihin mennessä vaatimus tehdään.

Henkilökohtaisen avun rinnalla voi tulla kyseeseen liikkumisen tuki, josta kerrotaan sivulla kuljetuspalvelu.

Lähde: Finlex, vammaispalvelulaki 675/2023 (9–11 §, 35–36 §); Heta-liitto (työehtosopimus ja palkkaryhmät).

Lähteet

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus (HetaTES) on yleissitova ja voimassa 1.5.2025–30.4.2028; palkkataulukon hinnat voimassa 1.7.2026–30.6.2027; yötyölisät 1.1.2026 alkaen (Heta-liitto).