Perintä: oikeutesi velkojan perintätoimissa

Miten perintä etenee?

Perintä etenee muistutuksesta maksuvaatimukseen ja vasta sen jälkeen tuomioistuimeen. Ensimmäinen maksullinen muistutus voidaan lähettää aikaisintaan 14 päivää eräpäivän jälkeen, ja uusi muistutus vasta 14 päivän kuluttua edellisestä. Maksuvaatimusta ei saa lähettää ennen kuin muistutuksesta on kulunut 14 päivää.

Käytännössä aikajana on suunnilleen seuraava, kun lasketaan alkuperäisestä eräpäivästä.

Lähde: Oikeuspalveluvirasto. Aikarajat ovat suuntaa antavia, ja ne riippuvat velkojasta ja velan laadusta.

Jos velkaa ei makseta eikä uudesta maksusuunnitelmasta sovita, velkoja tai perintätoimisto voi viedä asian käräjäoikeuteen. Tuomio mahdollistaa ulosoton, jossa palkkaa tai omaisuutta voidaan ulosmitata. Verot, sakot ja eräät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut voidaan viedä ulosottoon suoraan ilman tuomiota.

Paljonko perintäkulut saavat olla?

Kuluttajasaatavan perintäkulut on rajattu pääoman mukaan. Alla olevat luvut ovat Kilpailu- ja kuluttaviraston ilmoittamia enimmäismääriä euroina.

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viivästyskorko tulee näiden päälle. Perintäkuluja saa yleensä periä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Viivästyskorko alkaa sovitusta eräpäivästä tai 30 päivää laskusta, jos eräpäivää ei sovittu, ja se on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Mitä perijä saa ja ei saa tehdä?

Perintälain 4 §:n mukaan perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaisia tai muuten sopimattomia menettelyjä. Kuluttaja-asiamiehen linjausten mukaan tähän kuuluvat muun muassa seuraavat kiellot.

• Perijä ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä uhata maksuhäiriömerkinnällä, ellei luottotietolain edellytykset täyty.
• Perijä ei saa kertoa velasta ulkopuolisille, esimerkiksi työnantajalle, eikä uhata kertoa. Kirjekuoresta ei saa näkyä, että kyse on perinnästä.
• Uhkaava kieli ja vekselin käyttö kuluttajasaatavan perinnässä ovat kiellettyjä.
• Henkilökohtaista perintää ei tehdä sunnuntaisin, pyhäpäivinä eikä arkisin kello 20–07.
• Perintäkirjeestä on jätettävä vähintään 10 päivää vastausaikaa.
• Vanhentunutta saatavaa ei saa periä.

Jos perintä on ollut hyvän perintätavan vastaista tai jatkunut kiistämisen jälkeen, velallinen ei vastaa perintäkuluista. Jos epäilet virheellistä menettelyä, voit kysyä neuvoa kuluttajaneuvonnasta.

Milloin velka vanhenee ja mitä korko tarkoittaa?

Useimmat velat vanhenevat kolmessa vuodessa eräpäivästä, ellei vanhentumista katkaista, ja vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Viivästyskorko lasketaan sovitusta eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu, se alkaa 30 päivän kuluttua laskusta. Korko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja sen määrä vahvistetaan puolivuosittain, joten tarkista voimassa oleva prosentti viranomaisen sivuilta.

Eräpäivän jälkeen velkoja voi periä luottosopimuksen mukaista korkoa 180 päivän ajan. Kulut lisätään alkuperäiseen laskuun vaihe vaiheelta, mutta vain kulukattojen mukaan.

Mitä teen, kun saan perintäkirjeen?

Avaa jokainen kirje ja tarkista, kuka velkoja on ja mikä viitenumero kirjeessä on. Säilytä kirjeet velkojan ja viitenumeron mukaan lajiteltuina. Jos pidät laskua aiheettomana, ota heti yhteys lähettäjään ja kiistä velka kirjallisesti. Voit myös pyytää perintätoimistolta maksuajan pidennystä tai maksusuunnitelmaa.

IF velka on kokonaan erääntynyt ja haluat välttää perintäkulut, THEN voit pyytää velkojaa kirjallisesti lopettamaan vapaaehtoisen perinnän ja siirtämään asian ulosottoon. IF velkoja on liikaa, THEN ota yhteys maksuttomaan talous- ja velkaneuvontaan. Myös Takuusäätiö ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta antavat neuvoja.

Voinko pyytää tietoja velasta?

Voit pyytää velkojalta tai perintätoimistolta tarkemmat tiedot velasta, jos laskelma tai peruste ei ole selvä. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan tietopyyntöihin vastataan viimeistään kuukaudessa. Jos olet antanut suostumuksen sähköisiin maksuvaatimuksiin, suostumus on voimassa enintään 12 kuukautta. Sinulla on lisäksi oikeus yhteen maksuttomaan velkatietoon 12 kuukauden välein.

Mitä teen, jos saan haastehakemuksen?

Lue haastehakemus huolellisesti ja vertaa siinä esitettyjä tietoja velkakirjaan tai sopimukseen. Jos sinulla ei ole kopiota, voit pyytää sen velkojalta. Tarkista, onko velalla peruste, ovatko perintäkulut kohtuulliset, onko korko kohtuuton, onko velka vanhentunut ja onko samasta velasta jo annettu tuomio.

Vastaus pitää antaa haastehakemuksessa mainittuun määräaikaan mennessä. Tarvittaessa voit pyytää käräjäoikeudelta lisäaikaa. Oikeusavustaja voi auttaa vastauksen laatimisessa; julkista oikeusapua antaa Oikeuspalveluvirasto, ja jos et ole oikeutettu siihen, voit kääntyä yksityisen asianajotoimiston puoleen.

Mistä saat apua perintäasiassa?

Maksuton talous- ja velkaneuvonta auttaa selvittämään, mitkä velat ovat perinnässä ja miten niistä voi sopia. Takuusäätiön Velkalinja 0800 9 8009 ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta neuvovat myös. Jos olet epävarma, onko perintäkulu oikein, pyydä velkojalta kirjallinen erittely ja vertaa sitä yllä olevaan taulukkoon.

Mitä perinnän jälkeen tapahtuu?

Kun tuomio on annettu ja velkaa ei makseta, velkoja voi hakea ulosottoa. Ulosotossa saat maksukehotuksen, ja palkan ulosmittaus lasketaan suojaosuuden mukaan. Jos tulosi ovat pienet, voit hakea myös vapaakuukautta. Ulosoton vaiheet on kuvattu sivulla ulosotto.