Opintolaina: nosto, määrä ja hakeminen

Paljonko opintolainaa voi nostaa?

Opintolainan enimmäismäärä määräytyy valtiontakauksen mukaan, ja se riippuu opiskelijan iästä, koulutusasteesta ja opiskelumaasta. Opintotukilain 16 §:n mukaan takauksen määrä tukikuukautta kohden on seuraava; korkeakouluopiskelijan 850 euron enimmäismäärä on voimassa 1.8.2024 alkaen.

Lähde: opintotukilaki 65/1994, 16 § (Finlex), ja Kela. Aikuiskoulutustukea saavien riviä ei ole, koska etuus on lakkautettu.

Takaus on enimmäismäärä, ei velvoite nostaa sitä. Voit nostaa vain sen, minkä tarvitset, ja palata nostamaan lisää saman lukuvuoden aikana.

Miten haet opintolainaa?

Opintolainan hakeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, ja järjestys on tärkeä, koska pankki tarkistaa takauksen Kelalta ennen jokaista nostoa.

1. Hae opintotukea Kelasta. Korkeakouluopiskelijalle, joka saa opintorahaa, takaus myönnetään ilman erillistä hakemusta, ja Kela lähettää seuraavan lukuvuoden päätöksen automaattisesti heinäkuussa. Muiden opiskelijoiden tulee hakea takausta opintotukihakemuksella.
2. Katso opintotukipäätöksestä tai OmaKelasta enimmäismäärät, nostoerät sekä ensimmäinen ja viimeinen nostopäivä.
3. Hae lainaa valitsemastasi pankista ja sovi nostosta hyvissä ajoin ennen viimeistä nostopäivää. Vertaile pankkien tarjouksia, koska korko ja muut ehdot vaihtelevat pankeittain.
4. Jos takaus on jo myönnetty kummallekin lukukaudelle, tee pankille nostopyyntö uuden hakemuksen sijaan.

Kuinka kauan takaus on voimassa ja voiko se muuttua?

Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän noston jälkeen, ja se myönnetään yleensä enintään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Takauksen määrä voi muuttua kesken lukuvuoden: Kela voi tarkistaa sen, jos olosuhteesi muuttuvat, ja pankki tarkistaa takauksen jokaisen noston yhteydessä. Jos takaus pienenee, pankki sovittaa lainan uuteen määrään. Jos se kasvaa, korotettu osa täytyy hakea pankista erikseen.

Takaus ei ole sama asia kuin laina. Se tarkoittaa, että Kela vastaa pankille lainasta, jos et itse maksa. Takauksen yksityiskohdat, kuten kuka sen saa ja kuka ei, on koottu sivulle opintolainan valtiontakaus.

Milloin opintolainan voi nostaa?

Opintolainan nostopäivät riippuvat lukukaudesta ja takauspäätöksestä. Syyslukukaudelle tarkoitetun osan voi nostaa aikaisintaan 1. elokuuta ja kevätlukukaudelle tarkoitetun osan aikaisintaan 1. tammikuuta. Pankki ei maksa lainaa viimeisen nostopäivän jälkeen, joten päivä kannattaa merkitä kalenteriin heti päätöksen saatuaan.

Lainaa ei voi nostaa enää opintojen päätyttyä tai keskeydyttyä. Laina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten takaus on myönnetty.

Useimmat nostavat lainan lukuvuoden aikana erissä, ja tarkat erät ja päivät kerrotaan päätöksessäsi. Yhdellä kertaa koko lukuvuoden laina voidaan nostaa vain, kun suoritat tutkinnon ulkomaisessa oppilaitoksessa tai teet tieteellisiä jatko-opintoja.

Voiko opintolainaa nostaa kesällä?

Voi, jos haet opintotukea kesäkuukausille. Lainan nostamiselle on määräpäivä, joka on yleensä 31. heinäkuuta. Takauspäätökseen voi lain mukaan kuulua myös lukuvuotta edeltävä kesä- ja heinäkuu, jolloin ensimmäisen erän saa nostaa jo niinä kuukausina.

Jos lähdet kesken lukuvuoden ulkomaille esimerkiksi vaihtoon, takausta voidaan korottaa. Silloin korotettu osa pitää hakea pankista erikseen.

Mitä opintolaina maksaa ja milloin se maksetaan takaisin?

Opintolainan korko muodostuu pankin ehdoista, ja Kela ei aseta sitä. Opintotuen aikana pankki lisää korot lainan pääomaan, ja korkoa pääomitetaan 15.6. ja 15.12. Takaisinmaksu alkaa yleensä 1–2 vuotta viimeisen opintotuen maksun jälkeen, ja sen ehdoista sovit pankin kanssa. Koron muodostumisen selittää sivu opintolainan korko, ja maksuohjelmaa, lyhennysvapaata ja maksuvaikeuksia käsittelee sivu opintolainan takaisinmaksu.

Jos valmistut korkeakoulusta määräajassa ja laina ylittää 2 500 euroa, Kela voi maksaa osan lainastasi. Ehdot ja laskutapa on selitetty sivulla opintolainahyvitys.

Kannattaako opintolainaa nostaa?

Päätös on sinun, eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta. Siihen vaikuttavat kolme asiaa:

• Jos opintoraha, työtulot ja mahdollinen asumislisä riittävät elämiseen, voit nostaa vähemmän tai jättää lainan kokonaan nostamatta. Laina kasvaa korolla jo opintojen aikana, koska korot pääomitetaan.
• Jos menot ylittävät tulot, laina voi olla tasaisempi ratkaisu kuin maksamattomat laskut. Silloin kannattaa tarkistaa myös opintotuen tulorajat ja arvioida tuen määrä laskurilla.
• Jos valmistut korkeakoulussa määräajassa, hyvitys pienentää lainaa. Hyvitys lasketaan valmistumislukukauden lopussa jäljellä olevasta lainasta, joten lainan lyhentäminen opintojen aikana pienentää sitä.

Jos laina käy raskaaksi, Kelan korkoavustus voi auttaa pienituloista. Se on selitetty sivulla opintolainan korkoavustus.

Mitä kysyt pankilta ennen kuin otat lainan?

Opintolainan ehdot vaihtelevat pankeittain, joten tarjousten vertailu kannattaa tehdä ennen ensimmäistä nostoa. Kysy ainakin nämä:

• Mikä on viitekorko ja paljonko pankin marginaali on?
• Kuinka usein korko tarkistetaan?
• Mitä kuluja lainaan liittyy, esimerkiksi ilmoitus- tai avauskulut?
• Miten lyhennysvapaa sovitaan, ja mitä se maksaa?

Näillä vastauksilla näet, mitä laina maksaa koko ajan, ei vain nostohetkellä.

Mitä jos laina jää maksamatta?

Jos et maksa lainaa pankille, pankki lähettää muistutuksen ja voi lopulta irtisanoa lainan. Valtiontakauksen vuoksi Kela maksaa silloin pankille ja perii summan sinulta takaisin 4 prosentin korkoineen. Jos et maksa Kelallekaan, velka voi päätyä ulosottoon. Yhteyttä pankkiin kannattaa ottaa heti, kun maksaminen alkaa vaikeutua, sillä pankin kanssa sovitut järjestelyt eivät tarvitse Kelan hyväksyntää.