Apuvälineet: mitä saa ja miten

Mikä on lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline?

Terveydenhuoltolain 29 §:n mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat muun muassa kuntoutusneuvonta, toimintakyvyn arviointi, terapiat ja apuvälinepalvelut. Apuvälinepalvelun perusta on siis terveydenhuollossa eikä vammaispalveluissa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sivun mukaan apuvälineen voi saada, jos toimintakyky on alentunut sairauden, vamman tai kehitysviiveen vuoksi, välineen on oltava välttämätön päivittäisessä elämässä, ja se valitaan kansallisten kriteerien mukaan.

Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin lainaamisen perusteena on toimintakyvyn arvio. Toiseksi väline luovutetaan käyttöön, ja kun tarve päättyy, se palautetaan ja kierrätetään seuraavalle käyttäjälle huollettuna ja puhtaana.

Maksaako apuväline?

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat asiakkaalle maksuttomia. Poikkeus on tilanne, jossa apuvälineen tarve aiheutuu tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain, potilasvakuutuslain tai vastaavan lain mukaan korvattavasta vahingosta tai ammattitaudista. Tällöin kustannukset kuuluvat korvausvastuussa olevalle vakuutuslaitokselle, ja kannattaa kysyä asiaa heti apuvälinepalvelusta.

Maksuttomuus sanotaan suoraan esimerkiksi Helsingin asiakasmaksuhinnastossa sekä Helsingin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelusivuilla.

Miten apuväline saadaan: lähete vai ei?

Käytännöt vaihtelevat alueittain, mutta kaava on sama: perusvälineet saa nopeasti, yksilölliset vaativat arvion.

• Perusvälineet: Helsingissä ilman ajanvarausta tai lähetettä saa lainata esimerkiksi kyynärsauvat, rollaattorin, siirtotuolin, wc-istuimen korottajan ja suihkutuolin. Pohjois-Pohjanmaalla kävelykeppejä, kyynärsauvoja, rollaattoreita, wc-korottajia ja suihkutuoleja saa lainata mistä tahansa palvelupisteestä ilman lähetettä.
• Yksilölliset välineet: Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi sähköpyörätuoli, seisomateline tai proteesi vaatii ammattilaisen suosituksen tai lähetteen. Helsingissä ajanvaraus tarvitaan esimerkiksi aktiivipyörätuoliin, potilassiirtäjään ja pyörillä varustettuun suihkutuoliin.
• Vaativa erityistaso: HUS-alueella vaativat välineet, kuten aikuisten sähköiset liikkumisen apuvälineet ja viestintävälineet, lainataan HUS:n apuvälinekeskuksesta lähetteellä.

Jos tarvitset välinettä vain tilapäisesti, HUS-alueella kannattaa ottaa yhteyttä kunnan kuntoutusohjaajaan. Sivu apuvälinekeskus kertoo, mistä palvelupisteen yhteystiedot löytyvät.

Keille ja mihin apuvälineet on tarkoitettu?

Helsingin apuvälinepalvelu lainaa välineitä yli 16-vuotiaille helsinkiläisille. HUS lainaa alle 16-vuotiaille lapsille viestintä-, liikkumis- ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä pitkäaikaislainaan, joten lasten apuvälineet kannattaa selvittää oman alueen lasten kuntoutuksesta tai HUS:sta, jos asut sen alueella.

Palautus on helppoa: esimerkiksi Helsingissä pyörätuolit, rollaattorit ja pienemmät välineet voi palauttaa apuvälineautomaatteihin, ja Pohjois-Pohjanmaalla välineen voi palauttaa mihin tahansa palvelupisteeseen.

Entä asunnon muutostyöt ja muut kodin välineet?

Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus kohtuulliseen tukeen esteettömään asumiseen, jotta hän voi asua vakituisessa asunnossaan (22 §). Tuki koskee asunnon muutostöitä, esteiden poistamista asunnon välittömästä lähiympäristöstä, esteetöntä asumista mahdollistavia välineitä ja teknisiä ratkaisuja sekä suunnittelua. Alue voi antaa välineet myös korvauksetta henkilön käyttöön tai korvata kohtuulliset kustannukset (23 §). Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen kustannuserän syntymisestä, ellei viivästykselle ole hyväksyttävää syytä.

Muut kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineet, esimerkiksi tekniset ratkaisut päivittäisiin toimiin, liikkumiseen, vuorovaikutukseen tai vapaa-aikaan, alue voi korvata puoleen kohtuullisista hankintakustannuksista (32 §). Välineeseen tai autoon tehtävät välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. Tukea on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun väline on saatu haltuun. Alue voi antaa tällaisen välineen myös korvauksetta. Vammaispalvelulaista kerrotaan lisää sivulla vammaispalvelulaki.

Miten palvelu etenee ja mitä mukaan?

Apuvälinepalvelussa väline valitaan yksilöllisen arvion perusteella yhdessä asiakkaan kanssa, ja henkilökunta neuvoo käyttämään sitä turvallisesti. Yksilöllisissä tapauksissa palvelu varaa arviointiajan ja ilmoittaa siitä puhelimitse tai kirjeellä. Helsingissä asiointiin otetaan mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus, ja toisen puolesta asioidessa valtakirja, joka voi olla vapaamuotoinen. Pohjois-Pohjanmaalla lainaus edellyttää kuvallista henkilöllisyystodistusta.

Kun väline on lainassa, sen huoltoon ja korjaukseen on omat käytäntönsä. Pohjois-Pohjanmaalla korjauksia tehdään useassa toimipisteessä, ja hoitosängyt, seisomatelineet ja potilassiirtäjät huolletaan kotona. Lainan jatkoa voi pyytää Palse.fi-palvelussa tai puhelimitse. Helsingissä liikkuva yksikkö ottaa tiettyinä päivinä vastaan palautuksia ja pieniä kiireellisiä korjauksia.

Miten käytännöt eroavat kolmessa esimerkkialueessa?

Lähde: Helsingin kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja HUS. Muiden alueiden käytännöt löytyvät niiden omilta sivuilta, ja kaupungin tai kunnan nimellä haettaessa kannattaa varmistaa, kuuluuko se hyvinvointialueeseen, jonka sivuja luet.

Entä lasten apuvälineet?

HUS lainaa alle 16-vuotiaille lapsille viestintä-, liikkumis- ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä pitkäaikaislainaan. HUS-alueella apuvälineet on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, ja tilapäiseen tarpeeseen kehotetaan ottamaan yhteyttä kunnan kuntoutusohjaajaan. Muualla Suomessa lasten apuvälineasiat hoidetaan oman hyvinvointialueen apuvälinepalvelussa, joten tarkista sen ohje. Vanhemman kannattaa valmistautua kuvaamaan arjen tilanteet, joissa lapsi tarvitsee tukea, sillä lainauksen perusteena on alentunut toimintakyky sairauden, vamman tai kehitysviiveen vuoksi.

Miten valitset oikean reitin?

Valinta ratkeaa sillä, mihin tarpeeseen väline on tarkoitettu, ei sillä, mikä väline on kyseessä.

• Jos sairaus tai vamma on alentanut toimintakykyä ja tarvitset liikkumisen, selviytymisen tai kuntoutumisen välineen, aloita alueesi apuvälinepalvelusta.
• Jos asunto vaatii muutostöitä tai kynnysten poistoa, hae tukea esteettömään asumiseen vammaispalveluista.
• Jos väline ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen väline mutta helpottaa päivittäistä toimintaa, kysy vammaispalvelulain 32 §:n mukaista taloudellista tukea ennen ostoa.
• Jos tarve johtuu vakuutuksesta korvattavasta vahingosta, selvitä korvausvastuu ensin.

Vammaispalvelulain mukaiseen päätökseen, esimerkiksi esteettömän asumisen tukeen, saa vaatia oikaisua (35 §).

Lähde: Finlex, terveydenhuoltolaki 1326/2010 (29 §) ja vammaispalvelulaki 675/2023 (22, 23, 32, 35 §); Helsingin kaupungin asiakasmaksuhinnasto ja apuvälinepalvelut; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue; HUS.