Palveluasuminen on asumista, jossa asukkaalla on oma asunto ja tarvitsemansa hoito- ja tukipalvelut; vuoden 2023 alusta lain nimitys tehostetulle palveluasumiselle on ympärivuorokautinen palveluasuminen.
- Laki
- Sosiaalihuoltolaki 21 a-21 c §
- Entinen nimi
- Tehostettu palveluasuminen
- Nykyinen nimi
- Ympärivuorokautinen palveluasuminen
- Kuka päättää
- Hyvinvointialue
- Pitkäaikaisen maksun yläraja
- 85 % tuloista vähennysten jälkeen
Mitkä asumismuodot sosiaalihuoltolaki tuntee?
Sosiaalihuoltolaki erottaa 1.1.2023 alkaen neljä asumismuotoa, ja ikääntyneen kannalta kolme jälkimmäistä ovat tavallisimpia.
| Asumismuoto | Kenelle | Mitä saa |
|---|---|---|
| Tilapäinen asuminen | Lyhytaikaista, kiireellistä apua tarvitsevalle | Asumisen järjestäminen |
| Tuettu asuminen | Itsenäiseen asumiseen tukea tarvitsevalle | Sosiaaliohjaus |
| Yhteisöllinen asuminen | Alentunut toimintakyky, kohonnut hoidon tarve | Oma asunto, yhteisö, tarvittavat palvelut |
| Ympärivuorokautinen palveluasuminen | Päivittäin ja yötä päivää hoitoa tarvitseva | Hoito paikalla koko vuorokauden |
Lähde: sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 21-21 c §.
Miten valitsen sopivan asumismuodon?
Valinta noudattaa tarpeen laajuutta. Jos tarvitset apua arkeen mutta et yöllä, kokeile ensin kotihoitoa ja tukipalveluja, sillä laki asettaa kotiin annettavat palvelut etusijalle. Jos haluat asua yhteisössä ja apua tarvitaan päivittäin, yhteisöllinen asuminen on lähempänä tarvettasi. Jos hoitoa tarvitaan yötä päivää eikä kotona selviä, kyse on ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Ratkaisun tekee kuitenkin hyvinvointialue palvelutarpeen arvioinnin perusteella, ei asukas itse.
Mikä on tehostettu palveluasuminen?
Tehostettu palveluasuminen oli ennen vuotta 2023 palveluasumisen muoto, jossa palveluja annettiin ympärivuorokautisesti. Nykylaissa vastaava muoto on ympärivuorokautinen palveluasuminen: hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa yksikössä asukas saa hoitoa viipymättä vuorokaudenajasta riippumatta. Arjessa vanhaa nimeä käytetään yhä, mutta päätös ja maksu perustuvat nykyiseen lakiin. Muodon yksityiskohdat ja hakeminen kerrotaan oppaassa hoivakoti.
Kuka voi saada palveluasumisen?
- Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut ja jonka hoidon tarve on kohonnut korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi.
- Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään, kun päivittäin tarvitaan vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, eikä kotihoito, omaishoito tai perhehoito sovi.
- Asuminen voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, ja lyhytaikainen jakso voi olla tilapäinen tai säännöllisesti toistuva.
- Palveluntarve selvitetään palvelutarpeen arvioinnilla, ja päätöksen tekee hyvinvointialue. Katso palvelutarpeen arviointi.
Entä lyhytaikainen palveluasuminen?
Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen jakso voi olla tilapäinen tai säännöllisesti toistuva. Lain raja pitkäaikaisuudelle on kolme kuukautta: asumisen katsotaan olevan pitkäaikaista, jos se arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta tai se on tosiasiallisesti kestänyt niin kauan. Raja ratkaisee, laskeeko hyvinvointialue maksun 85 prosentin säännöllä vai jollakin muulla perusteella.
Mitä eroa on palvelutalolla, hoivakodilla ja vanhainkodilla?
Hoivakoti on lain tarkoittama ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö. Palvelutalo ja vanhainkoti ovat arkikielen nimiä, joille sosiaalihuoltolaki ei anna omaa määritelmää. Ratkaisevaa ei ole nimi vaan se, onko henkilökuntaa paikalla vuorokauden ympäri ja mikä muoto päätökseen on kirjattu. Sosiaalihuollon laitospalvelua pitkäaikaiseen hoitoon saa käyttää vain, jos se on terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, ja vanhuspalvelulain muutos on säädetty tulemaan voimaan, ja kun se tulee voimaan, pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito ei enää onnistu sosiaalihuollon laitospalvelussa.
Mistä palveluasumisen hinta muodostuu ja vaikuttaako omaisuus siihen?
Hinta riippuu asumismuodosta. Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta pitkäaikaisessa asumisessa peritään enintään 85 prosenttia vähennysten jälkeisistä kuukausituloista, ja asukkaalle jää vähintään 195 euroa kuukaudessa. Yhteisöllisessä asumisessa jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta voidaan periä tuntien, perhekoon ja tulojen mukaan määräytyvä maksu, johon ei sisälly asumista; vuokra tulee erikseen. Maksuperusteena ovat tulot, ei omaisuus. Kotihoidon maksut löytyvät sivulta kotihoidon maksut.
Lähteet
- Vanhuspalvelulain muutos 876/2022 on säädetty tulemaan voimaan 1.1.2028 (Finlex). Henkilöstömitoitus 0,6 työntekijää asiakasta kohti 1.1.2025 alkaen oli esityksenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vuoden 2024 lopulla.